Tuomas Vimma on suosikkini ihan kielellisten jippojen takia. Gourmet on Vimman kolmas kirja ja taattua tavaraa. Kirjassa uidaan gastronomian aaltoihin ja lyödään taas yli niin, että roiskuu.
Vimma on kirjailija, joka ei haluakaan olla uskottava. Kirjan juju on se, että provosoidaan, ylilyödään, liioitellaan ja snobbaillaan niin, ettei sitä ymmärrä, jollei lähde oikealla asenteella. Kirja on niin herkullinen juuri siksi, että se viihdyttää sillä, kuinka pitkälle voidaan mennä. Kielellinen tykitys on sitä luokkaa, että siitä ei voi kuin nauttia, jollei suorastaan hengästy.
Vimma näkee vaivaa kirjassa, koska lopussa on mittava lähdeluettelo. Vaikka teksti on helppoa luettavaa, niin ihan vasemmalla kädellä se ei ole syntynyt. Gourmet oli Helsinki-trilogian viimeinen. Nyt jään kyllä odottamaan lisää, mutta mitä seuraavaksi?
Tuomas Vimman kaksi edellistä kirjaa ovat mainosalan maailmasta kertova Helsinki 12 ja Toinen, joka kertoo esikoiskirjailijan elämästä. Helsinki 12:ssa puhutaan slangia, “Punavuoren esperantoa”. Se ei häiritse, jos tykkää ja minä ainakin olin kovin ihastunut. Lisäksi kirjoissa snobbaillaan merkkivaatteilla ja gourmet-ruoilla.
Tavalliselle tallaajalle Vimman maailma on kuin olisi Liisa Ihmemaassa. Voin suositella kaikille ja varoittaa, että älkää ottako vakavasti. Pilke silmäkulmassa näitä lukee suurella riemulla.
{ 1 kommentti… lue se alta tai lisää omasi }
Omasta mielestäni kirja oli pelkkää toisintoa Helsinki 12:sta. Ei noita jatkuvia panojuttuja jaksa toistamiseen lukea eikä ne edes enää naurattanut.
?
Siitä puute mistä puhe. Tätäkö kirjailija halajaa