Ervo Vesterinen: Kalatulilla Pohjois-Karjalassa : Eino Härkösen elämä ja taide

Kansi: Ervo Vesterinen: Kalatulilla Pohjois-Karjalassa : Eino Härkösen elämä ja taide

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

”Isä maalasi / ja oli harvoin kotona. / Hänen tulonsa oli juhlaa, / ja aamulla hän löysi kainalostaan / puoli tusinaa isänkipeitä ipanoita / tilitularittan!” – (tytär Helmi Saarisalo)

Syrjäisten pohjoiskarjalaisten pitäjien räätälin poika (Kontiolahti, Värtsilä, Eno) kävi Joensuun klassillisessa lyseossa ylioppilaaksi. Kirjoittautui sitten Keisarilliseen Aleksanterin yliopistoon aloittaen samalla Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, josta sai vuonna 1910 päästötodistuksen kiitettävin arvosanoin. Opettajina olivat muiden muassa Järnefelt, Blomstedt, Lagerstam. Yksi parhaista ystävistä nuoruudessa oli Rudolf Koivu, jolla oli siteitä Pohjois-Karjalaan: äiti Liperistä, muuta sukua Hammaslahdessa.

Helsingin hulinat riittivät ja Eino J. Härkönen (1886-1944) vetäytyi maalle, ei auttanut edes ’Tahvon’ eli Koivun houkuttelukirje: ”Tulisit poika Helsinkiin. — Ajatteles ”juntteja”! Ne ovat sulolauluilla sinua vastassa …”

Eino ei ollut juhlijaluonne, maailmanmies, Pariisissa sentään puolen vuotta viipyi keväästä 1913. Muuten asuinsijaksi vakiintui Enon pitäjän Niittylahden tila Kaltimossa, minne hän aikanaan vei ruotsinkielisen vaimonsa Allin (Borg) ja minne ajanoloon rakentui kahdeksanlapsinen suurperhe.

Härkönen maalasi maaseutua, maisemia, rakennuksia, ihmisiä, elämänkulkua, liikoja värittelemättä. Kalatulilta, järviltä, soilta, luonnosta välittyi rauha. Ei kovin kaukaa ole haettu jos vierelle nostaa Pekka Halosen.

Ehkä ansiokkaimman ja pysyvimmän uran hän loi sakraalitaiteessa; hän maalasi viiteen pohjoiskarjalaiseen kirkkoon alttaritaulut: ensimmäisen vuonna 1914 Kuusjärven, viimeisen vuonna 1942 Tuupovaaran kirkkoon. Ne kolme muuta alttaritaulua löytyvät Enon, Valtimon ja Rääkkylän kirkoista.

Siinä onkin hyvä kiertomatkavihje matkailijalle ensi kesäksi – kiertää nuo kirkot Härkösen jäljillä. Lopuksi voi poiketa tekemään yhteenvedon tästä taidemaalarista Joensuussa taidemuseo Onnissa. Entisestä ’poikalyskasta’  löytyy Härkösen taidetta, samasta rakennuksesta, joka oli ollut hänen koulunsa ja jonka rehtoreiden muotokuvia oli maalannut. Sieltä voi hankkia myös tämän kirjan!

Vaatimattomasta taiteilijasta on Vesterinen veistellyt sopivan vetäytyvän taidekirjan, jonka kuvien äärellä mieli lepää kannen Kalatulilta alkaen.

hikkaj

SARVilainen - myös lukiessa. Opettaja - ollut. Kieli kaikki kaikessa - suomen kieli. Ei oo Kilven voittanutta - Volterin eikä Eevankaan. Kotiblogipottu. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *