Tästä kahden teoksen yhteisniteestä olen jo vinkannut ensimmäisen romaanin (Man in the Dark), ja nyt on ilo esitellä pienoisromaani Matkoja kirjoittajankammiossa. Lue seuraava omalla vastuulla. Jos kirjan nimi ei vielä spoilaa, minä spoilaan.
Iäkäs mies on lukittuna pieneen huoneeseen. Ovesta ei pääse mihinkään eikä ikkunasta näe mitään. Mies liikkuu vaivalloisesti, tarkkailee taantuneena ruumiintoimintojaan ja ihmettelee, kuka on ja missä on. Nimikin on enteellisesti herra Blank. Vanhuuden ja dementian dystooppinen kuva? Tai: Anna on tuomassa hänelle aamiaista. Kuin Kafkan Oikeusjuttu? Kyllä tavallaan. Herra Blankia syytetään hirveistä rikoksista. Yksi ja toinen henkilö käy muistuttamassa häntä hänen aiheuttamistaan onnettomuuksista ja jopa murhista, lopulta tulee lakimieskin mappeineen.
Yksi vierailijoista on David Zimmer. Bingo – Illuusioiden kirja! Valpastunut lukija tunnisti sitten muitakin tuttuja, esimerkiksi Quinnin ja Sillmanit New York -trilogiasta. Oma juttunsa on kirjan sisäkkäistarina, Blankin pöydällä oleva käsikirjoitus, jonka kirjoittaja on hörönlörökirjailija TRAUSE, tietysti anagrammi. Kun henkilövirta herra Blankin huoneen ja pään läpi taukoaa, tämä kertaa kammiossaan myös omaa historiaansa. Kirjoituspöydän tuoli keinuu lapsuuden leikkihevosen lailla. Blank tekee havaintoja yksinkertaisista asioista, nimeää uudelleen, näkee sensuroimatta.
Auster itsekö se siellä kammiossa kärvisteleekin? Onpas kirjailijantyö patologista hommaa! Blank on vieraidensa edessä ymmällään ja häpeissään. Mutta nämä antavat hänelle anteeksi: ilman Blankia heitä ei olisikaan, Blankin ansiosta he ovat kuolemattomia. Herra Blankin pöydällä on jopa heidän valokuviaan. Milloin joku on ottanut valokuvan henkilöstä jota ei ole olemassakaan? Sellaista se on, kirjailijantyö.
Jos ei ole Austerin tuotannon ystävä ja tuttu, kirjoittajankammio saattaa tuntua sekavalta ja sisäsiittoisuudessaan ärsyttävältäkin. Minä kuitenkin viihdyin. Kuin olisi kirjailijan aivopoimuihin kurkkinut. Suosittelenkin kirjaa myös ja erityisesti kaikille kirjoittamista harrastaville.
{ 2 kommenttia… lue ne alta tai lisää omasi }
Aivan loistava teos, taas kerran. En innostunut Miehestä pimeässä ihan älyttömästi, mutta Matkoja kirjoittajankammiossa on todellinen täysosuma. Outo kirja, jonka viimeisillä sivuillakaan ei oikein vielä tajua, mistä on kyse. Ehkä paras Auster, jos minulta kysytään, mutta kuten Elina arviossaan mainitsee, tämä on kyllä täsmäteos nimenomaan Auster-faneille.
Pikku yksityiskohta vielä: hörönlörökirjailija Trause esiintyy samassa roolissa myös Austerin Oraakkeliyössä.