Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Niko on 17-vuotias ja hänen paras kaverinsa on Lihis. Lihis on epäsiisti poika, jolla on jo auto ja nimensäkin hän on saanut siitä, että lihapiirakat maistuvat ja niistä tippuneet muruset koristavat autoa. Heti alkumetreillä ei suinkaan nikotella vaan hyvin pian tulee selville, että Niko tykkää pojista. Lihis on kuitenkin ystävä, ei poikaystävä vaan ystävä, joka kulkee rinnalla, kun Niko nikottelee elämäänsä eteenpäin. Niko ei osaa uida ja Lihis on päättänyt opettaa sen taidon Nikolle.
Niko tapaa Jannen. Janne on ihana ja pojat alkavat seurustella. Lihis ei sitten alun perinkään tykkää koko Jannesta. Samaan aikaan, kun Niko tapailee Jannea, hän on tullut tienhaaraan, jossa haluaa kertoa vanhemmilleen, missä mennään. Se ei ole helppoa, ei Nikolle mutta ei myöskään vanhemmille ja selkkaushan siitä syntyy. Pikkuveli Rikukin tuntui vaan pahentavan tilannetta.
Tarina kulkee jouhevasti ja niin, että lukija jää koukkuun; miten kaikki selviää vai selviääkö? Miten käy Nikon ja Jannen suhteen? Miten vanhemmat saisi taas entiselleen, miten arki vaan voisi jatkua?
Pidin tästä kirjasta, koska siinä ei ole mitään itsestään selvää. Kaikki tyypit ovat uskottavia ja erityisesti pidin Rikun ja Nikon veljellisestä suhteesta, jossa kiusaaminen tuntuu olevan pääasia, mutta kuten Niko sitten tuumaa: Kyllä mä Rikusta tykkäsin, mun oma rasittava veljeni. Kuka musta sitten olisi välittänyt niin paljon, että jaksoi ivailla kaiket päivät?
Nikottelua on nuorten kirja, mutta suosittelen sitä aikuisillekin, sillä onhan se eräänlainen kurkistus nuorten maailmaan.
