Kommentit merkintään: Pahuudella on rakkauden kasvot

Kirjoittaja: Elina

Elina — Sat, 16 Jan 2010 09:17:25 +0000

Luinhan minä kirjan – kokonaan. Annoin sille mahdollisuuden. Mutta kuten suomalainen sanaparsi sanoo, ei paska punniten parane. Sat sapienti.

Kirjoittaja: Arja

Arja — Thu, 14 Jan 2010 15:03:34 +0000

Kirjan juuri luettuani – kokonaan.
Kyllä se vain oli niin, että Unni suhteen lopetti.

Kirja kannattaa lukea – kokonaan. Itse en ole kyseisenlaisessa parisuhteessa elänyt, onneksi.
Kirjaa lukiessa mietti, miten sellaisesta suhteesta pystyisi pois lähtemään, jos sellaiseen joutuisi.

Kirjoittaja: Elina

Elina — Mon, 20 Apr 2009 07:29:34 +0000

Kirjoja voi lukea monella tavalla (eikä mikään niistä ole väärä). Minä en jaksanut ottaa tätä kirjaa vakavasti. Drougge ironisoi, liioittelee ja ehkä joskus valehteleekin. Ne ovat tietenkin teho- ja etäännyttämiskeinoja, mutta jäin miettimään, missä oli tunteiden aitous ja miten näkyi se suuri rakkaus. Pintapuoliset, ilkeät ihmiset soppailevat, syövät, lyövät, naivat, vatvovat ihmissuhteitaan ja käyvät terapiassa. Kirja menetteli kyllä puistattavan maailmansa ajan- ja tapainkuvauksena…
Juttu tuli selväksi ensimmäisen sadan sivun aikana, loppu kolme- ja puolisataa sivua oli ajanhukkaa, ja ehkä alkukin. (En toki ostanut kirjaa.)
Miksei Drougge muotoillut kirjaa fiktioksi? No siksi että tositarinalla kostaa ja rahastaa paremmin. Säälittävää. En puolusta perheväkivaltaa. Mutta siitä pitää vain kävellä ulos. Tässähän mies lopulta lopetti suhteen. Senkö tämä bimbo sitten kostikin

Kirjoittaja: Elina

Elina — Wed, 25 Mar 2009 21:01:00 +0000

Niin, tämähän poiki ruotsalaismediassa “Nyt puhuu Niclas Salomonsson” -tuotannon ja muuta oheisohjelmaa…