Sir Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin seikkailut

Kansi: Sir Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin seikkailut

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Harva populaarikulttuurin hahmo on yhtä aktiivinen kuin Sherlock Holmes. Sherlock Holmesin seikkailut ilmestyivät vuonna 1892 ja hahmot ovat edelleen yhtä eläviä kuin julkaisuajankohtana. Kokoelma sisältää kaksitoista novellia, jotka ovat ajankuvan mukaisesti aikanaan julkaistu alun perin muissa julkaisuissa. Nämä novellit julkaistiin ensin The Strand Magazinessa, joka toimi ponnahduslautana usealle muullekin tunnetulle kirjailijalle (esimerkiksi H. G. Wells ja Agatha Christie).

Sherlock Holmes on nerokas etsivä, jonka tutkimuksia avustaa huomattavasti maanläheisempi tohtori Watson. Kerronta tapahtuu Watsonin näkökulmasta ja hän tavallaan toimiikin Holmesin seikkailujen mahdollistajana. Sherlock Holmes pääsääntöisesti tutkii enemmänkin todisteita, kuin miettii motiiveja. Hänen havaintokykynsä on vailla vertaa ja hän kykenee tekemään mahdottomalta tuntuvia havaintoja. Yhtä lailla hänen johtopäätöksensä ajoittain ovat käsittämättömän lennokkaita.

Novellit kulkevat laidasta laitaan. Mikään tarina ei ole Sherlockille liian suuri tai pieni. Ensimmäisessä Böömin kuningasta kiristetään kiusallisen valokuvan avulla, jonka sisältö voi romuttaa suunnitellun avioliiton skandinaavisen kuningashuoneen kanssa. Kun taas Halkihuulinen kerjäläinen -novelli alkaa kun Watsonin vaimon ystävätär haluaa Watsonin tutkivan minne hänen aviomiehensä on kadonnut. Watsonin automaattinen oletus on, että miekkonen on oopiumluolassa. Tämä on kuitenkin vain tarinan alku.

Paljon tarinoiden vetovoimasta perustuu päähahmojen väliseen hyvään dynamiikkaan. Watson on monessa mielessä täydellinen todistaja tapahtumille. Hänen etäisyytensä asioihin luo melkeinpä esiintymislavan Holmesille, jonka hän käyttää hyväkseen. Vaikka Sherlockista tulee varsin kaikkitietävä kuva, ei hänkään ole vailla heikkouksia.

Vaikka asioihin ei aina välttämättä liity rikosta, novellien lähtökohdat ovat pitkälti samoja: aina on arvoitus, jota yritetään ratkoa. Tämän takia kokoelmaa ei kannata ahmia putkeen. Minulle novellit toimivat välipaloina. Pituutensa vuoksi ne sopivat myöskin luettaviksi hetkiin, jolloin ei ole tilaisuutta pitkäkestoiseen lukemiseen. Minulle puolen tunnin junamatkat muuttuivat seikkailuiksi Sherlock Holmesin seurassa.

2 kommenttia

  1. Täytyykin jatkaa jossain vaiheessa tuolla kokoelmalla. Siinä kun on paljon muutakin kuin tämän kokoelman novellit.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *