Eija Pulkkinen: Syntymän ja kuoleman kirja : Riittejä ja uskomuksia maailmalta

Kansi: Eija Pulkkinen: Syntymän ja kuoleman kirja : Riittejä ja uskomuksia maailmalta

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Eija Pulkkinen muistaa lapsuudestaan kupparimummon, joka kertoili hänelle tarinoita syntymästä ja kuolemasta ja niihin liittyvistä käsityksistä. Myöhemmin elämä kuljetti häntä maailmalla ja hän asui Afrikassa, Aasiassa, Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikassa lähes neljännesvuosisadan. Kiinnostus elämän ääripäihin jatkui ja noista kokemuksista ja tiedonkeruusta syntyi Elämän ja kuoleman kirja. Omassa kulttuurissammekin kuolema on vaikea puheenaihe ja tabu, mutta  todella oudoille uskomusten ja siirtymäriittien tielle pääsemme kaukaisempien kulttuurien matkassa.

Monissa kulttuureissa uudesta ja vanhasta, uskonnosta  ja taikauskosta, on kehittynyt ajan mittaan erikoinen sekoitus. Pulkkinen kertoo Kuuban santeriasta, johon liittyy niin katolista symboliikkaa kuin afrikkalaista noituuttakin. Kotitemppelin alttarilla tuntuu olevan tavaraa kuin kirpparipöydällä konsanaan: vuohen pääkallo, simpukoita, krusifiksi, öylättiliina ja Kristus-kasvoinen puuveistos. Noidat ovat muutenkin vahvasti läsnä latinalalaisamerikkalaisen elämässä. Enteitä mahdollisen kuoleman saapumisesta perheeseen ennustetaan muun muassa rikotun kookospähkinän paloista.

Monien kuolemaan liittyvien rituaalien tärkeä tarkoitus on varmistaa ero kuolleiden ja elävien välillä. Ensimmäiseksi on kiire sulkea vainajan silmät, jotta hän ei ehdi merkitä seuraavaa lähtijää. Meksikossa pienet lapset potkivat arkun laitoja, jotta kuollut ei lähtiessään nappaisi heidän sielujaan. Ovia ja ikkunoita saatetaan pitää yötä päivää auki, jotta sielu on vapaa lähtemään. Paitsi evääkseen vainaja voi tarvita uudelleen matkalleen ruoka-aineksia myös muuhun tarkoitukseen; Tzotzil-intiaanin sielun johdattaa taivaaseen kana.

Kun vainaja on riittävin rituaalein autettu tuonpuoleiseen, moninaiset ovat myös käsitykset yhteydenpidosta elävien ja kuolleiden välillä sen jälkeen. Tästä enemmän vaikkapa Filippiinejä koskevassa hauskasti nimetyssä luvussa: Mummon luusäkki mukana kaikissa juhlissa. Enpä kerro enempää, vaan annan mielikuvituksenne lentää.

Kuolemaan liittyvät riitit ovat kirjan mielenkiintoisinta antia, mutta myös syntymään ja ihmisen elinaikaan liittyvät uskomukset saivat silmät pyöristymään hämmästyksestä yhtenään kirjaa lukiessa. Toisaalta syntymään kytketyissä ennustustavoissa ja asenteissa on ihan tuttuakin, kuten lapsen sukupuolen ennustaminen langassa roikkuvan sormuksen liikkeistä äidin vatsan päällä.

Vaikka kyseessä on tietokirja, tätä lukee kuin jännittävää dekkaria. Kirja sai minut myös miettimään omien syntymään ja kuolemaan liittyvien toimintatapojemme merkitystä. Uusissa elämäntilanteissa saamme rituaaleista suojaa ja turvaa. Emme jää hämmennyksessämme yksin, koska rituaalit ovat vahvasti yhteisöllisiä. Lukemisenarvoinen kirja muista maista, kulttuureista ja elämän taitekohdista kiinnostuneille – suosittelen lämpimästi!

Marja-Liisa

Intohimoinen lukija, jolle kirjat ovat elämänmittainen haaste ja ruostumaton rakkaus. Koko kirjo käytössä, runoista dekkareihin ja kaunosta tietokirjallisuuteen. Luettujen pinoa on listattu myös Tuhansia sivuja -blogiin. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *