Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kaunehin helmi – mi’ ihanuus!
Muutama kirja jää, kuin korvamatona sävel, kiemurtelemaan pään sisimpään ja sydämeen. Pulpahtaen muistuttamaan elämän herkistä hetkistä.
Yksi parhaista kirjamadoista on Laura Kokon koostama kirjekokoelma, jossa Volter Kilpi ja Hilja Uusikartano vähitellen löytävät toinen toisensa viime vuosisadan alun rakkaustarinassa: Volter ja Hilja – “Ovat sanasi niinkuin valoa minulle”, Kirjapaja 2013.
Synkkänä varjona kaiken yllä on Hiljan vanhempien vastahanka tyttären ja kymmenen vuotta vanhemman sulhasen yhteenliittymiseen. Se ei kuitenkaan ole este: 239 kirjeen, joista 85 on poimittu kirjaan, ja kahden vuoden kirjeenvaihdon jälkeen vuonna 1907, Hilja ja Volter vihitään rakkausavioliittoon Turussa ainoastaan Volterin vaatimattomissa oloissa elävien vanhempien läsnä ollessa, Hiljan vanhempien pysyessä kaukana kartanossaan.
Kilpeä on luettava hiljaisella vauhdilla, sanoja, lauseita, virkkeitä maistellen – aina.
Läsnä on mitä syvin tuska ja epävarmuus, läsnä myös kaiken kattava kauneus. Niin Volter Kilven teoksissa kuin myös näissä kirjeissä, myös vähitellen avautuvan Hiljan:
“…kun oikein ajattelee elämää ja sen tylyyttä. Voiko ollenkaan olla mahdollista, että sinä olet olemassa, ja me kaksi olemme hyvät toisillemme? Sitä ihmettelee ja ihmettelee.”
No en minä sentään ulkoa tuota kirjeenvaihtoa osaa, mutta helppo on palata ja tarkastella, miten sitä oikein on paneutunut tähän kirjaan halulla ja hartaudella, koska dokumentit sen kertovat, etten olankohautuksella ole ohi päässyt: lukua-aika 10.11.2013 – 8.6.2014 – 7 kk = 341 sivua.
Kokeilkaapa, josko tarttuisitte täkyyn. Voi olla ettei kolahda millään muotoa, voi olla että tärppää.