Joni

Kansi: Tomi Kontio: Ilman nimeä olisit valoa

Tomi Kontio: Ilman nimeä olisit valoa

Tomi Kontion kuudes runokokoelma kertoo rakkaudesta. Runot ovat avoimia, ja monesti asetelmana on rakkaan puhutteleminen. Millaisena toisen näkee ja tuntee.
Runot ovat jaettu viiteen osaan. Niistä ensimmäisessä, toisessa ja neljännessä tekstit sekä säkeet ovat lyhyitä, kun taas viides on enemmän proosamaista. Kolmas osa poikkeaa muista paljon,…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Kai Fagerström, Risto Rasa ja Heikki Willamo: Viimeiset vieraat

Kai Fagerström, Risto Rasa ja Heikki Willamo: Viimeiset vieraat

Autiotalo herättää helposti mielikuvia jostain vanhasta, hieman pelottavasta, mutta samalla kiehtovasta rakennuksesta. Vuoden luontokirjaksi ehdolla vuonna 2010 ollut teos johdattaa lukijan tunnelmalliselle matkalle autiotalon pihapiiriin, ja sen narisevasta ovesta sisään.
Talon autioituessa moni ajattelee sen asukkaiden kohtaloa, ja…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Joni Pyysalo: Ja muita novelleja

Joni Pyysalo: Ja muita novelleja

Autonkorjausreissulla viipyvä vaimo, virtuaalipeliin seonnut poika tai pilkkireppunsa sisällön toiselle pilkkijälle lahjoittava mies. Pyysalon novellien aiheet löytyvät suomalaisesta elämänmenosta, mutta lähestymistapa tekee niistä persoonallisia.
Kahdeksassa erilaisessa novellissa on sekä tarkkaa tapahtumien kuvausta että tunnetil…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Johanna Venho: Syntysanat

Johanna Venho: Syntysanat

Syntysanat lataa kontrasteja tiskiin heti alusta alkaen. Kerronta kulkee paljon matkustaneen kirjailija-Hannan ja maaseudun perheenäiti Mesin vuoropuheluna. Tapahtumapaikka Kourankorvelle taas tuo vastapainoa tärkeässä osassa oleva Venetsia. Myös Hannan ja Mesin hyvin erilaiset elämänkaaret toimivat kuin vertailukohtina.
Mesi lukee Hann…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo: Linnut lumen valossa

Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo: Linnut lumen valossa

Kannessa komeileva tunturipöllö näyttää suuntaavan katseensa seuraavalle sivulle. Linnut lumen valossa -teosta ensi kertaa ahmiessa huomaakin odottavansa innokkaasti, mitä seuraavalta aukeamalta paljastuu. Kirja on kuitenkin niin täynnä upeita kuvia, että joka sivulle tekee mieli palata nopeasti takaisin.
Idea teemallisesta, lumisessa mai…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Risto Isomäki: Con Rit

Risto Isomäki: Con Rit

Kukapa ei olisi kuullut Loch Nessin hirviöstä tai nähnyt lohikäärmettä symbolisena eläimenä jossain yhteydessä. Vedenalaiseen maailmaan sukeltava Con Rit on Isomäen tyylin mukaan vahvasti ympäristöasioiden äärellä pyörivä romaani. Samalla se kuitenkin kasvaa huikeaksi seikkailuksi, jossa ihmisten ja luonnonvoimien suhde on vahvasti tapetil…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Peter Høeg: Norsunhoitajien lapset

Peter Høeg: Norsunhoitajien lapset

Matka, trilleri, itsetutkiskelu, perhedraama, seikkailu tai lapsuuden etsiminen. Norsunhoitajien lapset on tyylillisesti monipuolinen romaani, jota on vaikea kategorisoida. Niinpä sen onkin parempi antaa viedä mukanaan.
Kirjassa on vahvoja, värikkäitä persoonia, joiden erikoispiirteet kuvataan tarkasti. Tästä tuli jollain tavalla mielee…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Silene Lehto: Hän lähti valaiden matkaan

Silene Lehto: Hän lähti valaiden matkaan

Kiehtovan nimen omaava runokokoelma vakuuttaa myös sisällöllään. Vajaaseen sataan sivuun mahtuu monenlaisia tapahtumia, jotka esitetään oivaltavasti ja tarkasti kuvattuna. Arki ja fantasia kulkevat alusta alkaen käsi kädessä.
Hiukset vaihtavat väriä kertomuksen mukaan
Runoissa on ironiaa, piikkejä, ja ainakin ympäristöasioiden tiimoilta k…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Helena Waris: Sudenlapset

Helena Waris: Sudenlapset

Sudenlapset on osittain jatkoa Helena Wariksen esikoisromaanille Uniin piirretty polku, mutta yhtä hyvin se toimii itsenäisenä teoksena. Tarina vie lukijan maailmaan, jossa loitsut ovat todellisia, ikiaikaisia mahteja kunnioitetaan, ja kaikki ei ole todellakaan sitä miltä ensisilmäyksellä näyttää. Silti myös ihmissuhteet ovat suuressa rooli…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Anna Maria Mäki: Virginian vaatteet

Anna Maria Mäki: Virginian vaatteet

Helposti ja mielellään luettava, mutta vaikeasti kuvattava teos. Vaikeasti tyyliltään, sillä tekstit liikkuvat mininovellien, proosarunojen ja tuokiokuvausten mailla, aidattomalla alueella. Tuli mieleen kuva-albumi, jossa on pitkät kuvatekstit, mutta itse kuvat muodostuvat tekstien myötä lukijan mieleen.
Moni tarina vie menneeseen. Tarkk…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Danielle Trussoni: Enkelioppi

Danielle Trussoni: Enkelioppi

Kirjavinkkiä aloitetaan harvemmin lopusta, mutta nyt teen niin. Lukiessa meinasin jo harmitella, että onko muuten hyvässä kirjassa liian ennalta arvattava loppu. Onneksi Trussoni yllätti minut ja viimeiset sivut nostivat teoksen hyvästä loistavaksi.
Enkeliopissa on hieman samaa henkeä kuin Umberto Econ Ruusun nimessä, eikä se ole ollenkaan huon…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Caj Westerberg: Yönmusta, sileä

Caj Westerberg: Yönmusta, sileä

Kokoelma yllättää lukijan pelkistetyllä ilmauksellaan heti alusta lähtien, sillä ensimmäisellä varsinaisella runosivulla on vain neljä sanaa ja seuraavalla kuusi. Se sopiikin hyvin, sillä kolmeen osioon (Talvi, Kevätkunnostus, Kesä) jaettu teos alkaa talven vähäeleisestä rauhasta.
Talven lyhyet kuvaukset ovat kuin tuokiokuvia tai muistoja.…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys

Paolo Giordano: Alkulukujen yksinäisyys

Alkulukujen yksinäisyys on omituinen, elokuvamainen, hyvin kirjoitettu ja kiehtova teos. Toisella päähenkilöllä on jo ensimmäisessä luvussa sananmukaisesti kakka housussa, mutta se ei ole ollenkaan hänen suurin ongelmansa. Lähellä voi olla kaukana ja päinvastoin. Sen Alice ja Mattia oppivat tietämään hyvin sekä henkisesti että fyysisesti.
Ali…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Vilja-Tuulia Huotarinen: Sakset kädessä ei saa juosta

Vilja-Tuulia Huotarinen: Sakset kädessä ei saa juosta

Sakset kädessä ei saa juosta saattaa olla tuttu vanhempien kieltolauseena, mutta se on myös Vilja-Tuulia Huotarisen vuonna 2004 ilmestynyt, erinomainen esikoisrunokokoelma. Teos vie lukijan aikakauteen, jolloin reviiri ja elämänkatsomus alkaa laajeta yhä enemmän vanhempien vaikutuspiirin ulkopuolelle.
Runot ovat erillisiä, mutta muodostav…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Tove Jansson: Taikatalvi

Tove Jansson: Taikatalvi

Muumit nukkuvat tunnetusti talviunta syötyään sitä ennen havunneulasia. Eräänä talvena muumipeikko kuitenkin herää kesken unien. Siitä avautuu uusi maailma ja uusi seikkailu. Taikatalvi on alkanut.
Tove Janssonilla oli ilmiömäinen kyky kuvata erilaisia kulkijoita, olivat ne sitten ihmisiä, muumeja tai joitain muita. Lähes joka hahmolla on omat…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Jorma Luhta: Tähtiyöt

Jorma Luhta: Tähtiyöt

Upea teos liikkuu nimensä mukaisesti yötaivaan alla. Kuvissa on monenlaisia yönäkymiä, joissa tähdet ja revontulet saavat taustatukea taajamien kajosta. Vaikka kirja kertoo yöstä ja teksti on paikoin synkkää, niin silti tuli mieleen yön valoisammat kasvot. Kuvissa ovat nimittäin pääosissa valot, eikä pimeys.
Tähtiöitä lukiessa ja etenkin katsoe…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Mikko Rimminen: Nenäpäivä

Mikko Rimminen: Nenäpäivä

Nauran lukiessani harvoin ääneen, mutta tämä teos sai sen aikaan useampaan kertaan. Nenäpäivä ei kuitenkaan ole mikään huumoripaketti, vaan ennemmin tragikoominen ja surumielinenkin. Kirjasta jää kuitenkin elämäniloa tihkuva jälkimaku. Naurua ei saanut pintaan itse tarina, vaan Rimmisen huikea kerrontatyyli ja ilmaisurikkaus.
Irma on yksinäi…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Ian McEwan: Polte

Ian McEwan: Polte

Viime vuosien kuumiin puheenaiheisiin kuuluva ilmastonmuutos on tapetilla Ian McEwanin uusimmassa romaanissa. Poltteessa enemmän muutoksia tapahtuu kuitenkin ihmisissä, heidän käytöksessään ja tapahtumissa. Ihmisten keskinäiset suhteet ohjaavat toimintaa joka paikassa ja melkein joka asiassakin.
Päähenkilö Michael Beard on fysiikan nobe…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Ben Myers: Muse – vastavirtaan

Ben Myers: Muse – vastavirtaan

Matthew Bellamyn, Chris Wolstenholmen ja Dominick Howardin muodostama Muse on yhtye, jonka tarina todellakin ansaitsi päästä kovien kansien väliin. Muse ei ole noussut maailmanlaajuiseen suosioon sattumalta, onnella tai ulkomusiikillisilla asioilla ratsastaen. Suuren lahjakkuuden lisäksi eväinä ovat olleet sinnikkyys, rohkeus tehdä jotain…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Albert Camus: Rutto

Albert Camus: Rutto

Camus ei kirjoittanut montaa romaania, mutta kaikkia leimasi omaleimainen tyyli ja niitä arvostetaan. Ruton tapahtumapaikkana on algerialainen rantakaupunki, mutta yhtä hyvin se olisi voinut olla mikä tahansa paikka ja aika. Kaikki alkaa pienestä ja kliseiseistä sanontaa mukaillen pisara kasvaa hetkessä valtamereksi.
Kirja julkaistiin alun pe…

Lue koko arvostelu →

← Aikaisemmat merkinnät