absurdi

Kansi: Daniel Clowes: Wilson

Daniel Clowes: Wilson

Wilson on keski-ikäinen mies, joka rahjustaa elämänsä läpi kaikesta valittaen. Siinä sivussa hän pilaa kohtaamiensa ihmisten päivät.
Päähenkilö on ärsyttävä, ruikuttava, itsekäs paskahousu, jonka edesottamukset on kuitenkin pakko lukea loppuun, kun on kerran aloittanut. Kirjan takakansi yrittää välittää, että päähenkilössä piilisi sympaat…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Miina Supinen: Apatosauruksen maa: tarinoita

Miina Supinen: Apatosauruksen maa: tarinoita

Apatosauruksen maa on ihanan raikas novellikokoelma Miina Supiselta, jonka edellinen tuotos Liha tottelee kuria ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Niin on nytkin, sillä novellit ovat omintakeisia ja ajatuksia herättäviä.
Kaikki 21 novellia on erilaisia. Ne ovat jaettu kolmeen ryhmään ja ne ovat eri pituisia. Pitemmät novellit kietaisevat muka…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Vauhtiässät Max & Olivia

Aino Havukainen ja Sami Toivonen: Vauhtiässät Max & Olivia

Vauhtiässien seikkailu on Tatu ja Patu -tekijöiden Sami Toivosen ja Aino Havukaisen esikoiskirja vuodelta 1997. Tekijöiden kerättyä mainetta myöhemmillä teoksillaan, esikoinen on katsottu parhaaksi julkaista uudestaan.
Hyvä niin, sillä se ei ole mikään hävettävä harjoituskappale, vaan vallan mainio ja perinjuurin absurdi tarina Nurinmaasta,…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Douglas Coupland: jPod

Douglas Coupland: jPod

Douglas Coupland tunnetaan vuonna 1995 ilmestyneestä kirjastaan Micro-orjat. Aikansa koodarinörttejä kuvannut kirja on saavuttanut jonkinlaista kulttiklassikon mainetta. Nyt Coupland on päivittänyt kirjan 2000-luvulle: kanadalaiseen pelifirmaan sijoittuva jPod on monin tavoin sama tarina, mutta nykyaikaisessa muodossa.
Kirjan juonenkä…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Jussi Siirilä: Hannele Laurin hampaat

Jussi Siirilä: Hannele Laurin hampaat

Tähän kirjaan tartuin lähinnä siksi, että minua on aina kiehtonut kirjat, joilla on jotenkin hauska tai erikoinen nimi. Hannele Laurin hampaat kuuluu tähän sarjaan. Toisin kun voisi luulla, tämä kirja on täysin vailla minkäänlaista juonta tai sitten minä en vaan sitä huomannut.
Käsitin niin, lukiessani kirjaa, joka on täynnä sivun, parin mittaisia ta…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Tuuve Aro: Yöstä aamuun

Tuuve Aro: Yöstä aamuun

Saara käy Corona Barin vessassa ja palattuaan on hukannut poikaystävänsä. Mihin Mikael katosi? Saara etsii ja etsii, mutta miestä ei vain löydy. Asunnossa on tyhjää, vain osa Mikaelin tavaroista on jäljellä. Saara törmää kummallisiin, absurdeihin tilanteisiin ja ihmeellisiin tyyppeihin Mikaelia hakiessaan. Ystäväpiirikin on vähintäänkin eriko…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Minttu Hapuli: Tarot-tarinat

Minttu Hapuli: Tarot-tarinat

Tarot-kortteja ja niiden mystistä voimaa on käytetty tulevaisuuden ennustamiseen ja menneisyyden salaisuuksien paljastamiseen jo keskiajalta lähtien. Minttu Hapulin kertomuksissa korttien salaperäiset voimat vievät mennessään nykypäivänkin ihmisiä aina kortin ominaisuuksien mukaan. Miehiä ja naisia, isoja ja pieniä, vanhoja ja nuoria.
Ar…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Paul Auster: Man in the Dark (Mies pimeässä)

Paul Auster: Man in the Dark (Mies pimeässä)

Austerin sisätarinakerronta, joka on tuttua jo mm. Sattumuksista Brooklynissa, saa nyt surrealistisenkin ulottuvuuden, kun päähenkilö August Brill luo itselleen ja isänmaalleen rinnakkaistodellisuuden.
Eläkkeellä oleva kriitikko August Brill on tyttärensä talossa toipumassa auto-onnettomuudesta, ja unettomina öinä mieleen pyrkii ikäviä…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Andrei Kurkov: Kuolema ja pingviini

Andrei Kurkov: Kuolema ja pingviini

Viktor on nelikymppinen epäonninen kirjoittaja, joka haluaisi menestyä kirjailijana, mutta romaanit ja novellitkaan eivät luonnistu. Viktor on juuttunut lehtijuttujen ja todella lyhyen proosan väliin. Neuvostoajan jälkeisessä Ukrainassa sellaisella kirjallisuudella ei vain elä. Lisäksi Viktor on yksinäinen, ainoa seuralainen on eläintarh…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Niels Fredrik Dahl: Matkalla ystävän luo

Niels Fredrik Dahl: Matkalla ystävän luo

11-vuotias Vigold on todellakin matkalla ystävän luo. Ystävän, jota ei ehkä ole. Samaan aikaan Vigold vanhempana itsenään tarkastelee vanhaa kasvuympäristöään ja tapahtumia tavallaan ulkopuolisena havannoijana. Entinen Norjan ylpeys, upea kerrostalo, on rähjäinen ja likainen. Itse hän asuu Hullun Kreivin talossa, vastapäätä entistä kotiaan.…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Erlend Loe: Muleum

Erlend Loe: Muleum

Julien perhe menehtyi lento-onnettomuudessa Afrikassa, perille pääsi vain jäähyväistekstiviesti. Nyt Julie on yksin ja itsetuhoinen, mutta varakas nuori nainen. Hänellä on upea asunto ja apunaan puolalainen Krzyzstof, joka huolehtii talosta ja viihdyttää tavallaan Julietakin. Julie kuitenkin etsii vain yhtä hyvää ja varmaa keinoa tappaa itsen…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Harri Kumpulainen: Pelin henki

Harri Kumpulainen: Pelin henki

Novellikokoelma, jossa tapahtuu — jotakin outoa ja absurdia nimittäin. Varsinkin kokoelman lyhyet mininovellit ovat minun mieleeni. Ne ovatkin tarinoista oudoimpia, mitä vain voi tapahtua lopussa. Eikä ainakaan sitä, mitä odotit!
Tätä kirjaa en sovittelisi mihinkään lokeroon, sellaista lokeroa ei vain ole. Tälle on olemassa aivan oma lokeronsa j…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Gary Shteyngart: Absurdistan

Gary Shteyngart: Absurdistan

Kirjan kertojahenkilö Miša on 30-vuotias vuoristojuutalainen Absurdistanista, entisestä neuvostotasavallasta. Hän on opiskellut USA:ssa, ja sinne häneltä on jäänyt tissibaarista isketty Rouenna, kun hän on käymässä Venäjällä. Paluu USA:han tyssää, sillä Mišan isä on tappanut oklahomalaisen liikemiehen, eikä poika saa matkustuslupaa. Kun si…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Italo Calvino: Koko kosmokomiikka

Italo Calvino: Koko kosmokomiikka

Alkuperäinen Kosmokomiikkaa (1965, suomeksi 1969) on kokoelma absurdeja tieteiskuvitelmia, joiden päähenkilö Qfwfq jutustelee sekavia maailmankaikkeuden synnystä ja ominaisuuksista, sillä Qfwfq on ollut paikalla aina, kun jotain on tapahtunut: “Vaikka minä olin siihen aikaan vain lapsi, kertoi Qfwfq, – olin jo pannut sen merkill…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Hugleikur Dagsson: Saako tälle edes nauraa?

Hugleikur Dagsson: Saako tälle edes nauraa?

Islannissa on kylmää, pimeää ja ikävää. Sellainen tuottaa synkkää huumoria. Saako tälle edes nauraa? on kokoelma hyvin rujoja tikku-ukkopiirroksia hyvin rujoista aiheista. Hugleikur Dagssonille mikään ei ole pyhää: insesti, väkivalta, vammaiset, lapset ja niin edelleen.
Tämä kirja ei sovi lapsille tai muuten vain herkille ihmisille. Muille se on…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Mari Mörö: Lyhyttä tavaraa

Mari Mörö: Lyhyttä tavaraa

Mari Mörö on taitava ja monipuolinen kirjailija. Se ei jää epäselväksi pakinakokoelmassa Lyhyttä tavaraa. Mari Mörö kieputtaa tekstien tarinoita ja henkilöitä täysin yllättäviin suuntiin, täydellä vauhdilla. Näennäisen normaalisti alkavat jutut paisuvat silmänräpäyksessä absurdiksi ilotteluksi, joka sai minut nauramaan vedet silmissä.
Mör…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Roald Dahl: Rakkaani, kyyhkyläiseni

Roald Dahl: Rakkaani, kyyhkyläiseni

Roald Dahl on lähinnä jäänyt minulle mieleen lastenkirjailijana. Oikea käsitys tai ei, kyllä Dahl osaa aikuisillekin kirjoittaa novelleja. Nämä iltasadut vain saattavat jättää valvomaan; loppu on tuskin koskaan onnellinen (mikä tietysti parhaimmillaan vain lisää mieleenpainuvuutta).
Rakkaani, kyyhkyläiseni on koottu kahdesta erillisestä no…

Lue koko arvostelu →

Glen Baxter: Outo hohto

Outo hohto tuo mieleeni ennen kaikkea Gary Larsonin kummalliset yhden ruudun sarjakuvat. Larsonillakin on kuitenkin oma logiikkansa; monet vitseistä perustuvat joko siihen, että ihmiset käyttäytyvät kuin eläimet tai toisin päin. Baxterilla ei tunnu olevan minkäänlaista logiikkaa.
Oudon hohdon piirrokset hämmentävät, pysäyttävät ja johtavat l…

Lue koko arvostelu →