identiteetti

Kansi: Colm Tóibín: Brooklyn

Colm Tóibín: Brooklyn

Eilis Lacey on irlantilaistyttö, joka asuu Enniscorthyssä äitinsä ja Rose-siskonsa kanssa. Isä on kuollut ja veljet ovat lähteneet Englantiin leveämmän leivän perässä. Rose elättää perheen käymällä töissä. Eilis onnistuu saamaan työpaikan sunnuntaiapulaisena neiti Kellyn kaupassa, mutta etenemisen mahdollisuuksia ei juuri näy.
Amerikasta vi…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Orhan Pamuk: Hiljainen talo

Orhan Pamuk: Hiljainen talo

“Elämää, sitä matkaa jonka kulkee vain kerran, ei voi aloittaa alusta, mutta jos sinulla on kirja kädessäsi, oli se miten sekava ja käsittämätön tahansa, niin sen kirjan loputtua voit halutessasi siirtyä takaisin alkuun ja oivaltaa uudestaan jonkin käsittämättömän asian ja elämän ja lukea kirjan uudestaan.”
Olen jälleen kerran mielent…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Ranya ElRamly: Auringon asema

Ranya ElRamly: Auringon asema

Kun Suomessa on viime vuosina pohdittu korrektia ilmaisua maahanmuuttajataustaiselle kirjoittajalle, on esimerkkinä tällaisesta kirjallisuudesta käytetty usein Ranya ElRamlyn (nykyään Paasonen) esikoisteosta Auringon asema. On aina vaarallista, kun kirjallisuudelle haetaan leimaavia nimityksiä ja lokeroita, ja vielä vaarallisemp…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Matti Laine: Eksytetty

Matti Laine: Eksytetty

Eksytetty on Matti Laineen neljäs romaani, joka ei  todellakaan eksytä lukijaansa. Vanha tuttu, sarjakuvapiirtäjä Ari Aalto, on Japanissa, mistä hänet ikään kuin haetaan Suomeen keskelle hullunmyllyä. Sarjakuvia ei juuri piirretä, sillä kaikki aika menee mutkikkaiden asioiden selvittelyyn.
Iso ongelma on se, että on löytynyt ruumis, jonka hotei…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Kirsti Ellilä: Eksyneet näkevät unia

Kirsti Ellilä: Eksyneet näkevät unia

Kirjan päähenkilö Nimetön on asunut koiransa kanssa Varjojen maassa maahisten kanssa. Hänet löydettiin muistinsa menettäneenä metsästä. Nimetön voisi liittyä maahiskansaan lopullisesti, mutta se vaatisi kahden vielä jäljellä olevan kyvyn menettämistä: unennäön ja itkemisen. Nimetön ei ole vielä valmis luopumaan.
Eräänä päivänä hän saa käsiin…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Mario Vargas Llosa: Tuhma tyttö

Mario Vargas Llosa: Tuhma tyttö

“Minä vihaan ja rakastan. En tiedä miksi. En tiedä vaan tunnen, ja se tunne repii.” —Catullus
Kesä 1950, Peru, Miraflores. “Se oli suurenmoinen kesä. Tuona vuoden 1950 kesänä tapahtui ihmeellisiä asioita.” Nuoret ihastuivat, ihastukset lakastuivat. Valssi muuttui mamboksi, potkulauta polku- tai moottoripyöräksi, jopa…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Daniel Kehlmann: Maine

Daniel Kehlmann: Maine

Saako kertoja nauraa itselleen? Ainakin Daniel Kehlmannin kokoelmassa Maine vastaus on kyllä, tai kenties jopa mielellään. Eikä nauru rajoitu siihenkään. Kehlmann nauraa myös kirjailijalle, tämän epätoivoiselle yritykselle olla ”joku”. Lopulta hän nauraa lukijallekin
Kokoelman novellit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, vaikka niissä katsota…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina

Audrey Niffenegger: Hänen varjonsa tarina

Ei liene aivan helppoa lähteä jatkamaan, kun takana on Aikamatkustajan vaimon kaltainen hitti. Kritiikon on niin helppoa todeta, että ei tämä nyt ollenkaan ole edeltäjän veroinen. Toisaalta, vaikea lukijankaan on uuteen kirjaan tarttua ilman korkeita odotuksia.
Hänen varjonsa tarina kertoo kaksista kaksosista. Edie ja Elspeth tekivät välirikon,…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Philip Roth: Tuohtumus

Philip Roth: Tuohtumus

Vanhan mestarin pari vuotta sitten ilmestynyt pieni romaani palaa nuoren miehen tuntoihin. Päähenkilö ja pääkertoja Marcus Messner on 18-vuotias opiskelijapoika. On vuosi 1951. Marcus tähtää lakitieteen opintoihin ja ottaa etäisyyttä ylihuolehtivaan isäänsä muuttamalla kotoa itärannikon Newarkista Ohioon, konservatiiviseen keskilännen co…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Paul Auster: Mies pimeässä ja Matkoja kirjoittajankammiossa

Paul Auster: Mies pimeässä ja Matkoja kirjoittajankammiossa

Tästä kahden teoksen yhteisniteestä olen jo vinkannut ensimmäisen romaanin (Man in the Dark), ja nyt on ilo esitellä pienoisromaani Matkoja kirjoittajankammiossa. Lue seuraava omalla vastuulla. Jos kirjan nimi ei vielä spoilaa, minä spoilaan.
Iäkäs mies on lukittuna pieneen huoneeseen. Ovesta ei pääse mihinkään eikä ikkunasta näe mitään. Mies lii…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Philip K. Dick: Hämärän vartija

Philip K. Dick: Hämärän vartija

Huumeisen hämärä Hämärän vartija on Philip K. Dickin omien sanojen mukaan Dickin ainoa mestariteos. Mielipidettä saattaa värittää se, että tulevaisuuteen — vuoteen 1994 — sijoittuva tarina on scifi-piirteistään huolimatta tutkimusta Philip K. Dickin omasta elämästä osana 1960-luvun huumekulttuuria.
Tunnelmaltaan ahdistava ja vainoharhainen…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Kata Kärkkäinen: Kahdeksas huone

Kata Kärkkäinen: Kahdeksas huone

Tähän kirjaan minä upposin. Kirja osui ja upposi minuun. Tässä mennään Tuusulaan ja siellä Onnelaan ja eletään tätä aikaa ja vuotta 1936 limitysten. Aluksi kappaleittain, mutta sitten jo kesken kappaletta. Välillä ei tiennyt kumpaa aikaa halusi seurata mieluummin, halusi olla nyt ja sitten siellä jossain menneisyydessä.
Tarina kuljettaa ja samalla…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Reidar Palmgren: Tunneli

Reidar Palmgren: Tunneli

Reidar Palmgrenin uusin kirja ei tuottanut pettymystä. Tunneli menee syvälle lapsuuden muistoihin ja maisemiin. Kirja luo tunnelman johon on helppo samaistua, se vaan tuntuu niin omalta, etenkin jos ja kun on elänyt samaan aikaan lapsuuttaan kaupungissa kuin kirjan henkilö Leo.
Tunneli on kaksikerroksinen, jossa vuorotellen ollaan tässä ja nyt ja s…

Lue koko arvostelu →
Kansi: Kata Kärkkäinen: Jumalasta seuraava

Kata Kärkkäinen: Jumalasta seuraava

Kata Kärkkäiseen minulla on ollut jonkinlainen ennakkoasenne. Onneksi tartuin tähän kirjaan, joka yllätti minut todella. Juonen kulku pyörii narsismin ympärillä ja juuri kun luulee, että kaikki on jo siinä, kirja pyöräyttää uusiin koukeroihin. Monta, monenlaista ihmissuhdetta käydään läpi ja varsin hyvällä tyylillä.
Päähenkilö on Kia, joka vaik…

Lue koko arvostelu →