Nauran lukiessani harvoin ääneen, mutta tämä teos sai sen aikaan useampaan kertaan. Nenäpäivä ei kuitenkaan ole mikään huumoripaketti, vaan ennemmin tragikoominen ja surumielinenkin. Kirjasta jää kuitenkin elämäniloa tihkuva jälkimaku. Naurua ei saanut pintaan itse tarina, vaan Rimmisen huikea kerrontatyyli ja ilmaisurikkaus.
Irma on yksinäi…
Lue koko arvostelu →
Esikoisteoksen yhdeksän novellia ovat tiiviitä ja tarkkoja kuvauksia ihmissuhteista, nuorista, keski-ikäisistä tai vanhoista, yksin tai yhdessä olevista ihmisistä. Vaikka kokoelma ei ole tapahtumiltaan yhtenäinen tarinaketju, samat henkilöt (ja asiat) voivat esiintyä eri novelleissa, esimerkiksi Ilona (ja valkovuokot) ensimmäisessä ja vi…
Lue koko arvostelu →