Tilaa itsellesi tuoreimmat tällä avainsanalla kuvaillut merkinnät
Avainsana: kuolema
Elina Halttunen: Saaressa kaikki hyvin
Jos pitää kirjoista, missä on kuvausta lapsen näkökulmasta, niin tämä on silloin oiva paketti. Elina Halttusen kirjoittama kirja Marista on niin hellyyttävä. Kesäinen elämä saaressa ja vähän muuallakin kaikkine hurjine käänteineen on mahtavaa luettavaa.
Tätä kirjaa luin makustellen, aina vähän kerrallaan. Olisin sen vain halunut jatkuvan…
Randy Pausch: Jäähyväisluento
Viimeinen luento oli todellakin tältä nuorelta professorilta pyydetty viimeinen luento. Hän sairasti haimasyöpää ja oli juuri kuullut lääkäreiltään, että hänellä on korkeintaan kuusi kuukautta elinaikaa. Luennon aiheena hän ei puhunut kuolemasta vaan elämästä ja otsikoksi tuli ”Kuinka todella toteutat lapsuudenhaaveesi”.
Luento on pit…
Andrei Kurkov: Kuolema ja pingviini
Viktor on nelikymppinen epäonninen kirjoittaja, joka haluaisi menestyä kirjailijana, mutta romaanit ja novellitkaan eivät luonnistu. Viktor on juuttunut lehtijuttujen ja todella lyhyen proosan väliin. Neuvostoajan jälkeisessä Ukrainassa sellaisella kirjallisuudella ei vain elä. Lisäksi Viktor on yksinäinen, ainoa seuralainen on eläintarh…
Jonathan Carroll: A Child Across the Sky
Philip Strayhorn tavoitteli nuorena menestystä Hollywoodissa. Menestys antoi odottaa itseään, kunnes Strayhorn löi läpi kauhuelokuvillaan. Sen jälkeen Strayhornilla on kaikki: rakkautta, rahaa ja mainetta. Eräänä päivänä menestyksekäs mies kuitenkin ampuu koiransa ja itsensä. Miksi?
Strayhornin ystävä, niin ikään menestynyt elokuva…
Suzanne Collins: Nälkäpeli
USA:ta ei sellaisenaan enää ole, luonnonkatastrofit, kuivuus, tulipalot ja lopulta käyty sota ovat nielleet suuren osan mantereesta ja lopusta on muodostunut 13. sektoriin jaettu Panem. On syntynyt erittäin tiukan totalitaristinen yhteiskunta, jonka eriarvoisuus on järkyttävää.
Sen kansalaiset kapinoivat ja hallitsijat rankaisivat jä…
Katri Lipson: Kosmonautti
Kosmonautti on Katri Lipsonin esikoisromaani, mutta tekijä lienee edellisessä elämässään ollut venäläinen kirjailija. Niin ”venäläisesti” hän kirjoittaa.
Teos sijoittuu 1980-luvulle ja Murmanskiin. Svetlana on nuori musiikinopettaja, jota Saša ja muut oppilaat kiusaavat mutta Serjoža salaa rakastaa. Saša ja Serjoža ovat kaverukset, h…
Arja Sihvola: Jälkeen Kasperin
Anna, äiti, kokee pahimman mitä voi omasta mielestään vanhempana kokea. Hänen ainoa lapsensa, Kasper, 23-vuotias nuorimies, tekee itsemurhan. Jälkeensä hän jättää vain anteeksipyynnön, ei selitystä, ei muuta. Anna on jo aikaisemmin nähnyt miehensä sairastuvan ja kuolevan sekä selvinnyt siitä surusta. Nyt kaikki tuntuu olevan loppu.
Hän on…
Sari Mikkonen: Pääkatkaisija
Kahdeksan komeaa ja loppuun asti hiottua novellia. Jotakin yhteistä kaikissa on, yllättävää ja ehkä outoa, raadollista ja siten ihmismäistä. Ei ihme, että tekijä julkaisee melko harvoin. Hiominen on varmaan ollut rankkaa ja tarinatkin ovat aika rankkoja, omalla tavallaan.
Psykologiaa, ihmisten ymmärtämättömyyttä, liiallista empatiaa ta…
Arne Nevanlinna: Marie
Tämä kirja oli yksi vuoden 2008 Finlandia-ehdokkaista. Nevanlinnamaisen hienostunut romaani, joka rakentaa yhteyksiä ranskalaiseen romaaniin, muun muassa Proustiin. Melko poikkeuksellista suomalaisessa nykykirjallisuudessa.
Romaanissa 100-vuotias Marie elää Helsingissä, herraskaisessa ruotsalaisessa vanhainkodissa elämänsä…
Ilkka Mujunen: Laurin näköinen mies
Enpäs olekaan lukenut vähään aikaan kirjeromaania. Tässä kirjassa lähetellään kirjeitä 1960-luvun suomalaisesta pikkukylästä, Majulasta, jossa tapahtuu erikoisia asioita. Ensimmäisessä kirjeessä saatetaan hautaan Lauria, paikallista merkkihenkilöä, joka kesken tiukan ylämäen nousee arkusta kävelemään saattojoukon perässä.
Tiuk…
Lea Kranz: Lasiseinän takana
Lea Kranz herkistää tällä runokirjallaan täysin, riisuu aseista paatuneimmankin lukijan. Luin kirjan yhdeltä istumalta, pala kurkussa ja vedet silmissä. Runot ovat kaikki niin koskettavia, äidin tuskasta, kun menettää lapsensa, äidin syyllisyydestä, olisiko sittenkin jotain... "Ota minut syliisi Jumala ja lohduta minua. Olen menettänyt …
Jose Saramago: Oikukas kuolema
Nobelpappa Saramagon 83-vuotiaana kirjoittama kuolemakirja on nautintoa ja kielen juhlaa, niin kuin kaikki muukin satiirikon tuotanto. Lukijan juoksuttaminen asiasta toiseen on häpeämätöntä ja vitsit paikoin kuin Kilon poliisista ("vasen käsi, joka sekin on ihan oikea"). Lauserönsyt ja anarkistiset välimerkkitavat ovat mestarilla ennallaan…
Raisa Lardot: Matkamies maan
Tämän tarinakokoelman luin yhdellä istumalla. Teos on täynnä pieniä, sivun tai kahden mittaisia tarinoita. Sitä vaan lukee ja ajattelee, että vielä yksi.
Kaikki 47 pientä tarinaa kertovat kuolemasta, kuolemisesta, mutta kirja ei ole ollenkaan niin synkkä kuin ensi alkuun luulisi. Minulle jäi vaan olo, että joku pilke siinä kuolemisessakin on…
Kurt Vonnegut: Teurastamo no 5
Billy Pilgrim on mies, joka osaa liikkua ajassa. Hän on välillä perheensä parissa, sodan tiimellyksessä Dresdenin pommituksen keskellä tai näytteillä pienille vihreille olennoille planeetalla nimeltä Talfamadore.
Teurastamo no 5:ssä kerrotaan paljon kuolemasta, mutta siitä — ja nimestään — huolimatta se ei ole raaka kirja. Ennemminkin se…
Ulla-Maija Paavilainen: Sokerisiskot
Nimensä perusteella kirja ei ole niin sokerista kuin aluksi saattaisi luulla. Kerronta on varsin sujuvaa ja etenee juohevasti.
Äiti on kuollut ja kolme sisarusta jää selvittelemään tilannetta. Kaikki hyvin erilaisia ja sen vuoksi kirja on herkullinen. Jokainen kappale on vuorollaan Sirkun, Pulmun tai Mariannen päästä. Äiti oli Karjalan laul…
John Grisham: Kutsu
Grishamin kirjoja on tullut luettua aina silloin tällöin, kun tekee mieli sukeltaa amerikkalaiseen lakimiesseikkailuun. Pettämätöntä luettavaa.
Kutsu kertoo lakimiehestä, joka saa kuulla lakimiesisänsä kuolleen. Perintöä kärkkymässä on myös päähenkilön hulttioveli. Homma etenee ihan siististi, kunnes vainajan talosta yllättäen löy…
Siri Hustvedt: The Sorrows of an American (Amerikkalainen elegia)
Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hustvedtilta aiemmin suomennetussa teoksessa Kaikki mitä rakastin: New Yorkin taiteilijapiireissä liikutaan, henkilöitä on paljon (kutsuilla vilahtaa jopa pari edellisen teoksen henkilöä, millä ei ole varsinaisesti merkitystä, onpahan vain silmänisku lukijalle) ja tarina on useamman juonen kudelma…
Thomas Bernhard: Hakkuu. Muuan mielenkuohu
Minäkertoja on kirjailija, joka on kutsuttu erään pariskunnan taiteellisille illallisille. Muilla tuntuu olevan mukavaa, mutta kirjailija vai istuu ja pitkästyy laiskanlinnassa. Puolivälissä kirjaa hän siirtyy illallispöytään, sitten musiikkihuoneeseen. Sitten hän hyvästelee emännän (isäntä sammui) ja lähtee.
Teksti on kertojan mie…
Anne Enright: The Gathering
Irlantilainen Hegartyn perhekunta kokoontuu jättämään hyvästit itsemurhan tehneelle luuseripoika Liamille. Minäkertoja on 39-vuotias Veronica, jolle Liam-veli on ollut läheisin perheen alkuaan 12-päisestä sisarusparvesta. Veronican suru ja viha saavat hänet vetäytymään rakkaistaan, kunnes hän pystyy tulkitsemaan perheensä histor…
Douglas Coupland: Jumalan jälkeen
Douglas Coupland on luonut mainetta sukupolvikirjailijana. Jumalan jälkeen jatkaa samoilla radoilla. Coupland kirjoittaa auki ilman uskontoa kasvaneen sukupolven näkökulmaa joukossa pohdiskelevia tarinoita. Kirjan sävy on varsin mietteliäs ja sen tyyli, Couplandin pienten piirroskuvien koristelemat tekstikatkelmat, vain lisää kirjan&nb…