Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Leena Lehtolaisen Maria Kallio -dekkarit ovat saaneet kilpailijan! Oululainen Kati Hiekkapelto (s. 1970) on ammatiltaan erityisluokan opettaja, joka on toiminut maahanmuuttajien opettajana sekä asunut Serbian unkarilaisalueella. Kolibri on Hiekkapellon esikoisromaani ja todellakin toivon, ettei se jää viimeiseksi.
Kolibrin päähenkilö on Anna Fekete, kotikaupunkiinsa rikoskomisarioksi palannut maahanmuuttajataustainen nainen. Anna on muuttanut Suomeen ihan lapsena ja sen vuoksi tuntee itsensä suomalaiseksi. Hän saakin uusilta kollegoiltaan kehua hyvästä suomen kielestä. Anna hahmona on hyvin mielenkiintoinen, etenkin kun Annan ajatuksiin on saatu myös maahanmuuttajan näkökulmaa.
Anna kuvittelee aloittavansa työnteon uudessa työpaikassa rauhallisesti, mutta rauhattomuudesta pitää huolen “pururatamurhaaja” sekä maahanmuuttajaperheen tytär Dijar, jota Anna ei ennestään tunne. Lisäksi työtä hankaloittaa työpari Esko Niemi, joka on törkeä, rasistinen ja tuppaapa hänellä olemaan pientä alkoholiongelmaakin.
Ensin Anna saa tutkittavakseen Dijarin tapauksen. 17-vuotias Dijar soittaa hätäkeskukseen puhelun, jossa pyytää apua. Asiaa aletaan selvittämään ja asianomaisia kuulustellaan. Anna on kollegoidensa kanssa eri mieltä kuulusteluiden lopputuloksesta. Annan ymmärrys ja suojelu Dijaria kohtaan on ajoittain jopa “ylimenevää”, mutta kuitenkin ymmärretävää heidän taustojensa vuoksi.
Samaan aikaan toisaalla, samassa kaupungissa, jonka nimeä ei muuten kirjassa paljasteta, joku kuolee pururadalla lenkkeillessään. Jo heti on selvää, että teko on tahallinen ja kyseessä on murha. Kun toisella puolella kaupunkia tapahtuu samanlainen murha, alkavat Anna ja kollegat ymmärtää, ettei tämän murhaajan kanssa leikitä. Kolmannen murhan jälkeen juttu alkaa pikkuhiljaa selvitä, yllättävälläkin tavalla.
Tarina etenee luontevasti, tosin hyvin tutunomaisella kaavalla, kuten monissa dekkareissakin yleensä. Teksti sisälsi pieniä juonia ja yllätyksiä, joita tajusin itse vasta kirjan loppuvaiheessa! Teksti ei siis ollut mitenkään tasapaksua, mutta helposti luettavaa kylläkin. Kirjan luki helposti vuorokaudessa.
Esikoisromaaniksi tämä on erittäin hyvin onnistunut ja itse ainakin janoan tätä lisää! Takakannessa lupaillaankin tämän olevan dekkarisarjan ensimmäinen osa. Hyvä juttu, onpa mitä odottaa.
Jonin näkemys:
Kati Hiekkapellon Kolibri on monellakin tapaa hyvin lajityypillinen dekkari. Päähenkilö on naispuolinen minäkertoja Anna Fekete, jonka ihmissuhteita ja muita ongelmia ruoditaan laajalti. Kirja tarjoaa herkullisen henkilögallerian sivuhenkilöitä, joiden kautta Hiekkapelto kirjoittaa oivaltavasti muun muassa ihmissuhteista ja lapsiperheen arjesta.
Kirja tarttuu ajankohtaiseen tematiikkaan, tässä tapauksessa aina vain polttavaan maahanmuuttokysymykseen. Toisaalta Hiekkapelto valottaa maahanmuuttajataustaisen päähenkilönsä, entisen Jugoslavian alueelta lapsena Suomeen saapuneen Feketen silmin asiantuntevasti maahanmuuttajien kotouttamisongelmia, vähemmistökysymyksiä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Varsinaisen rikostarinan rinnalla Hiekkapelto kuljettaa toisaalta nuoren kurdityttö Dijarin kertomusta, joka pureutuu viime aikoina (rikoskirjallisuudessakin) esillä olleisiin maahanmuuttajien sisäisiin kulttuurisiin kysymyksiin, etenkin kunniaväkivaltaan.
Hiekkapellon kerronta on sujuvaa, jopa humoristista, olematta kuitenkaan kielellisesti sen kunnianhimoisempaa. Juoni koukuttaa, syyllinen tulee kirjaimellisesti puskista, eikä lopun puolipakolliselta takaa-ajokohtaukseltakaan vältytä.
Tämä kaikki on äärimmäisen lajityypillistä. Kolibri on tervetullut uutuus rikoskirjallisuuden ystävälle. Jälkimaku on kuitenkin hivenen väljähtynyt: mitä uutta kirja tuo dekkarien jatkumoon?