Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
“Yksi ensimmäisistä ammatin salaisuuksista, jonka komisario oli opettanut Beauvoirille tämän liityttyä murharyhmään, oli se, ettei murhaajaa etsitä edestä vaan takaa. Oli otettava askelia taaksepäin, palattava menneisyyteen. Siellä olivat rikoksen alkujuuret ja sieltä rikollinenkin lähti liikkeelle. Jokin tapaus, ehkä kaikkien muiden jo aikapäiviä sitten unohtama, saattoi olla murhaajan liikkeelle paneva voima. Asia, joka häntä kohtalokkaasti kalvoi.”
— Louise Penny: Kuolettava kertomus, s. 28
En lue jatkuvia dekkarisarjoja, paitsi Higashinon Galileo-senseitä ja Louise Pennyn Three Pines -kirjoja. Tämä sarja on jo viidennessä suomennetussa osassaan ja jälleen kerran tapahtuu kamalia. Karu kuolema on kohdannut tuntematonta miestä, jota kukaan Three Pinesin asukkaista ei myönnä tuntevansa. Ruumis löytyy Oliverin ja Gabrielin bistrosta, mutta pian on selvää, että mies on kuollut jossain muualla. Kuka tappoi miehen? Kuka toi hänet bistroon? Miksi?
Tapaus saa vielä omituisempia käänteitä. Mies paljastuu erakoksi, joka elelee pienessä mökissä, joka on täynnä käsittämättömän arvokkaita taideaarteita. Mistä ihmeestä on kyse? Armand Gamachelle tiimeineen riittää pengottavaa, joten ei ole ihme, että kirjassa on noin 550 sivua. Luettavaa siis riittää, mikä on hyvä, koska sivut kääntyvät kuin siivillä.
Three Pinesissä on uusia asukkaita, pahamaineiseen Hadleyn taloon on muuttanut uutta väkeä, joiden sukset menivät heti ristiin Oliverin ja Gabrin kanssa – uudet tulokkaat kun suunnittelevat terveyskylpylää, joka uhkaa Oliverin ja Gabrin B&B-bisneksiä. Voisivatko nämä uudet tulokkaat olla murhan takana? Sekin selitys jättää vähän turhan paljon kysymyksiä auki.
Gamache joutuu kaivamaan syvältä selvitellessään tapausta. Penny tuo hienosti rikosjutun taustalle Kanadan alkuperäisasukkaita ja näiden kohtaloita. Se tuo kirjalle syvyyttä. On tässä kyllä muutenkin ulottuvuuksia, salaisuuksia on kaikilla vaikka muille jakaa. Olen nauttinut Pennyn kirjoista, eikä tämä ole suinkaan pettymys: Three Pinesin asukkaat ovat yhtä kiehtova sakki kuin aina ennenkin ja Armand Gamache oivallinen rikoksenratkaisija elegantin asiallisella tyylillään. Seuraavaa osaa odotellessa!
Leppoisien dekkareiden ystäville sarjaa on helppo suositella, mutta kannattaa aloittaa alusta ja lukea nämä järjestyksessä. Kuolema kiitospäivänä käteen, siis!
