Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Mä sulle luvannut en ruusutarhaa… kerrotaan laulussa, mutta Sari Järn lupaa!
Minä olen nainen ja päätin katsoa, mitä ne ovat – 100+ asiaa naiseudesta! Olihan siinä katsottavaa kun niitä luki, todella lyhykäisiä, sillä harva oli yli sivun mittainen, tai aukeaman. Joka nainen siis kykenee lukemaan tämän kirjan ja vieläpä helposti. Joka ikiselle naiselle sieltä löytyy sellainen ruusutarha, jossa joku ruusu tuoksuu ja toinen pistää ja sitten on niitä, jotka ovat muuten vaan kauniita.
Ne tuoksuvat ruusut ovat niitä, joista jokainen voi vaan nyökytellä, että juurikin näin ja just ihan jetsulleen. Olen ihan samaa mieltä. Minun kohdallani niitä oli eniten. Pakko heti nostaa esille se, millanen aamuherääjä olen. Sari Järn on vannottanut, että lapset saavat herätä vasta sitten, kun hän on syöksynyt linja-autolle. Minä taas aina pyysin, että lapset saavat herätä vasta, kun olen saanut edes yhden kupin kahvia. Hyvä, siis esimerkki jo kertoo sen, että “superäideille” tämä kirja on kitkerää luettavaa.
Ne piikkiset ruusut voivat olla niitä, joista ollaan eri mieltä, mutta minun kohdallani niitä ei ainakaan ollut montaa. Yksi niistä taisi olla se, että nainen voi lähteä meikittömänä liikkeelle. Ihailtavaa, mutta minä en voi… No, se siitä, se ei haittaa. Monelle muulle voi olla joku muu asia paljon tärkeämpi.
Ne ruusut, jotka vaan muuten olivat kauniita, olivat se luettelonomainen kertomus erinimisistä naisista… Menihän se, mutta ehkä olisin halunnut sen sijalle jotain jalostetumpaa. Silti nauroin niille kaikille, koska jokaisesta nousi esiin joku juuri sen niminen ja salaa hihittelin tälle tyypittelylle.
Kaiken kaikkiaan tämä kirja on naista ja äitiä arvostava kirja, lohduttava siinä, miten jokainen voi kuitenkin olla omanlaisensa. Ohjeena joka tapauksessa, että voisi ottaa rennommin. En kuitenkaan menisi suosittelemaan tätä kenellekään sellaiselle, joka ottaa naiseuden ja etenkin äitiyden niin vakavasti, ettei kykene sille nauramaan.
