Kasper Strömman: Tallipiällikkö

Hans on siivoamassa autotalliaan, kun hän yhtäkkiä kohtaa pienen tontun. Tonttu esittelee itsensä Tallipiälliköksi ja väittää asuneensa tallissa jo hyvän tovin. Hansin puoliso Birgitta sen sijaan löytää olohuoneesta norsun. Norsukin väittää seisseensä huoneessa jo vuosikausia. Näistä absurdeista kohtaamisista lähtee tarina, jossa riittää kään... Lue koko vinkki »

Tuuve Aro: Yöstä aamuun

Saara käy Corona Barin vessassa ja palattuaan on hukannut poikaystävänsä. Mihin Mikael katosi? Saara etsii ja etsii, mutta miestä ei vain löydy. Asunnossa on tyhjää, vain osa Mikaelin tavaroista on jäljellä. Saara törmää kummallisiin, absurdeihin tilanteisiin ja ihmeellisiin tyyppeihin Mikaelia hakiessaan. Ystäväpiirikin on vähintäänkin erikoista. ... Lue koko vinkki »

Minttu Hapuli: Tarot-tarinat

Tarot-kortteja ja niiden mystistä voimaa on käytetty tulevaisuuden ennustamiseen ja menneisyyden salaisuuksien paljastamiseen jo keskiajalta lähtien. Minttu Hapulin kertomuksissa korttien salaperäiset voimat vievät mennessään nykypäivänkin ihmisiä aina kortin ominaisuuksien mukaan. Miehiä ja naisia, isoja ja pieniä, vanhoja ja nuoria. Arjen tapa... Lue koko vinkki »

Niels Fredrik Dahl: Matkalla ystävän luo

11-vuotias Vigold on todellakin matkalla ystävän luo. Ystävän, jota ei ehkä ole. Samaan aikaan Vigold vanhempana itsenään tarkastelee vanhaa kasvuympäristöään ja tapahtumia tavallaan ulkopuolisena havannoijana. Entinen Norjan ylpeys, upea kerrostalo, on rähjäinen ja likainen. Itse hän asuu Hullun Kreivin talossa, vastapäätä entistä kotiaan. Seurana... Lue koko vinkki »

Harri Kumpulainen: Pelin henki

Novellikokoelma, jossa tapahtuu — jotakin outoa ja absurdia nimittäin. Varsinkin kokoelman lyhyet mininovellit ovat minun mieleeni. Ne ovatkin tarinoista oudoimpia, mitä vain voi tapahtua lopussa. Eikä ainakaan sitä, mitä odotit! Tätä kirjaa en sovittelisi mihinkään lokeroon, sellaista lokeroa ei vain ole. Tälle on olemassa aivan oma lokeronsa j... Lue koko vinkki »

Glen Baxter: Outo hohto

Outo hohto tuo mieleeni ennen kaikkea Gary Larsonin kummalliset yhden ruudun sarjakuvat. Larsonillakin on kuitenkin oma logiikkansa: monet vitseistä perustuvat joko siihen, että ihmiset käyttäytyvät kuin eläimet tai toisin päin. Baxterilla ei tunnu olevan minkäänlaista logiikkaa. Oudon hohdon piirrokset hämmentävät, pysäyttävät ja johtavat lopul... Lue koko vinkki »