Merkel

Kati Marton: Merkel : Maailman vaikutusvaltaisimman naisen tarina

Ensin täytyi tarkastaa googlesta, kävikö Angela Merkel (s. 1954) Suomessa kertaakaan 16-vuotisen kansleriutensa aikana. Kävi ainakin kerran Stubbin kutsusta. Kati Martonin Merkel-kirjassa näet mainitaan Suomi vain kerran, suomalaisia nimiä ei kertaakaan. Merkelillä olivat isommat kalat pyydyksessä. Hänen aikansa kului maailman­politiikassa mikäl... Lue koko vinkki »
Yhden miehen enemmistö

Timo Soini: Yhden miehen enemmistö

- Kyllä se sittenkin paremmin herraseurassa, ulkomaalaisten, viihtyy kuin tavan ihmisten. Siihen tulokseen tulin lopetettuani Timo Soinin elämäkerran Yhden miehen enemmistö. Kaljoille ja illanistujaisiin pyrkii maailman vaikuttajien kanssa, sen sijaan äänestäjänsä tapaa vain toreilla ja katujen kulmissa. Pieneksi jää kadunkansalainen Soinin elä... Lue koko vinkki »

Hellevi Pouta: Mieto

Elämäkerta maalaismiehestä, joka kuitenkin on maailmaa nähnyt mies, kaukana peräkammarin pojasta, vaikka semmoisena on tavallaan elämänsä elänytkin: syntynyt Kurikassa, jossa yhä 70-vuotiaana touhuaa – Juha Mieto, Kurikan Ryhti. Patsaansa ansainnut mies. Tuo näköis- ja kokoispatsas paljastetaan keväällä 2020 Kurikassa: 197 senttimetriä + teräsjalus... Lue koko vinkki »

Leena Kurki: Vaimoja ja rakastajattaria : vaikuttajanaisia vallan kulisseissa

Tämäpä hämmentävää. Leena Kurki kirjoittaa kirjansa Vaimoja ja rakastajattaria johdantoluvussa, että feminismi on yksi hänen kirjansa näkökulmista. Feminismiä on toki monenlaista, mutta en ole koskaan kuullut, että se määriteltäisiin miehisen, vahvasti heteroseksuaalisen toiminnan kautta; yleensä tällaista näkökulmaa kutsutaan aivan päinvastaiseksi... Lue koko vinkki »
Mahdollisuuksien maa

Bernie Sanders: Mahdollisuuksien maa : Yhdysvaltojen vaihtoehtoinen tulevaisuus

Amerikassa kaikki on suurempaa paitsi sosialismi, joten oli yllättävää, että itseään ”demokraattiseksi sosialistiksi” kutsuva senaattori Bernie Sanders pääsi vuosina 2015–2016 Demokraattien presidenttiehdokaskisassa niin pitkälle kuin pääsi. Koska arvioin vuosi sitten presidentti Donald Trumpin vaalimanifestin, otin luettavakseni myös tämän Kirsima... Lue koko vinkki »

Cristina De Stefano: Oriana Fallaci : Nainen ristitulessa

Oriana Fallaci tuli tunnetuksi yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä journalisteista. Pelottomasta luonteestaan tunnettu nainen työskenteli sotatoimittajana aikansa kriisipesäkkeissä niin Vietnamissa, Libanonissa kuin Etelä-Amerikassakin. Ennen kaikkea Fallaci tuli tunnetuksi pelättynä poliitikkojen haastattelijana, joka ei pelännyt esittää hävyttömiä... Lue koko vinkki »

Anne Mattsson: Tellervo Koivisto : elämäkerta

"Ei sil Manul o koska ollu kettä muut ku Tellervo", totesi Mauno Koiviston turkulainen kaveri presidentinvaalikampanjan aikaan vuonna 1981. Ja jos olikin, niin itsenäisyyspäivän aaton illanvietto vuonna 1950 muutti nuoren miehen elämän suunnan – ja nuoren Tellervo Kankaanrannan tulevaisuuden myös. Presidentin puolisona kotirouvan ja äidin rooli vai... Lue koko vinkki »

Ville Suhonen: Ompelijatar : Martta Koskisen kuolema ja elämä

"Että se [oma mielipide] niin paljon poikkeaa yhteiskunnan mielipiteistä ei ole totuuden vika, sillä totuus on olemassa, se on muuttuvaista tietoa, joka on avoimena kaikkien hankittavissa." Nyt on käsissä teos, joka jopa pelottaa. Asiasta olen kuullut, mutta Ompelijatar-elokuvaa, joka viimeisestä suomalaisesta naisteloitetusta Martta Koskisesta (1... Lue koko vinkki »

Harri Nykänen: Likainen Harri : 20 vuotta Erkon renkinä

Harri Nykänen on rikostoimittaja ja kirjailija. Hänen värikäs ja paljastusjuttujen täyttämä uransa Helsingin Sanomissa päättyi potkuihin. Sitä ennen tapahtui paljon muitakin kärhämiä. Nykäsen Likainen Harri -muistelmissaan hän kertoo skuupeista, sensuurista ja vihamiehistä. Harri Nykänen aloittaa Helsingin Sanomissa kesätoimittajana vuonna 1981,... Lue koko vinkki »

Arto Mansala: Kohti kaaoksen pitkää yötä : kolme kautta Moskovassa

Arto Mansala työskenteli Suomen Moskovan-suurlähetystössä kolme kautta. Hän aloitti työnsä jo vuonna 1967. Hänen aikanaan Neuvostoliitto hajosi, ja uusi Venäjä syntyi. Maailma muuttui paljon ja kuitenkin vain hyvin vähän. Arto Mansala valitsee vuonna 1967 ensimmäiseksi ulkomaankomennuskohteekseen Moskovan. Hän on 25-vuotias, ja hänen tehtäviinsä... Lue koko vinkki »

Hillary Rodham Clinton: Tahdon voimalla

Hillary Rodham Clinton pyrki vuonna 2008 Yhdysvaltojen presidentiksi, mutta hävisi esivaaleissa Barack Obamalle. Myöhemmin presidentti Obama nimitti Clintonin ulkoministeriksi. Tahdon voimalla -kirjassa Clinton kertoo kokemuksistaan ministerinä. Clinton aloittaa ulkoministerin virkansa matkustamalla Aasiaan: Japaniin, Indonesiaan, Etelä-Koreaan ... Lue koko vinkki »

Pirjo Houni ja Maria Romantschuk: Ei, rouva presidentti

Maria Romantschuk on työskennellyt Tarja Halosen rinnalla lehdistöavustajana ja lehdistöpäällikkönä. Ei, rouva presidentti -kirja kuvaa hänen kokemuksiaan ulkoministerin ja presidentin alaisena. Kirjan toisena kirjoittajana on ollut toimittaja Pirjo Houni. Ei, rouva presidentti alkaa heti kiinnostavasti: Anneli Jäätteenmäelle salaisia tietoja vu... Lue koko vinkki »
Yksi meistä

Åsne Seierstad: Yksi meistä : kertomus Norjasta

Heinäkuussa vuonna 2011 norjalainen Anders Behring Breivik räjäytti pommin Oslossa ja suoritti joukkomurhan Utøyan saarella. Hän murhasi 77 ihmistä. Åsne Seierstadin kirjassa Yksi meistä kerrotaan Breivikista ja hänen uhreistaan sekä tapahtumista, jotka johtivat Breivikin tekoon. Yksi meistä on taidokas kirja, jonka luettuaan lukija tuntee surua, v... Lue koko vinkki »

Pia Maria Montonen: Valtakunnan miniä : Brita Kekkonen

Tätä elämäkertaa – tai oikeastaan nämä ovat rouvan omat muistelmat – on varmasti jo odotettu. Rouva Suorasuuna ulkoministeriössä myöhemmin tunnetun Brita Fagerholmin elämästä kerrotaan jo lapsesta lähtien, alkaen hänen isänsä K. A. Fagerholmin elämästä. Brita oli aina isän tyttö ja perheessä oli muutenkin hyvin läheiset ja lämpöiset välit. Brita pu... Lue koko vinkki »

Paavo Haavikko: Muistelmat vuosilta 1931-1995

Paavo Haavikon omaelämäkerralliset teokset ilmestyvät ensimmäistä kertaa yksissä kansissa, mukana on Heikki Haavikon kirjoittamat jälkisanat, joissa hän kuvaa isänsä viimeisten vuosien vaiheita aina tämän menehtymiseen vuonna 2008 asti. Erinomaista, että teokset on saatu samoihin kansiin. Vuosien aurinkoiset varjot käsittää vuodet 1931–1966 ja Pros... Lue koko vinkki »