Petja Lähde: Ilon kaava

Ilon kaava oli minulle ensimmäinen Petja Lähteen kirja. Eikä olleenkaan huono valinta. Teksti kulkee kuin juna ja junassa mennään osa matkaa. Tarina kertoo Päiviö ja Pyy Salosta. Jo nimet ovat niin hauska juttu, että se taisi olla se vahvin juttu, miksi kirjaan tartuin. Heti ensimmäisellä sivulla selviää, että poikien äiti oli ollut Päiviö Pyysa... Lue koko vinkki »

Arvo Myllymäki: Vihan ja rakkauden päivät

"Poikani, elämä on tarkoitettu elettäväksi, ei ymmärrettäväksi." Sotavangin poika Arvo Myllymäki, julkisoikeuden emeritus professori, kirjoitti tämän romaanin kerrottuaan ensin vaikuttavassa tv-dokumentissa Matka isän luo pääpiirteittäin mitä sodan jälkeen, monen kymmenen vuoden jälkeen hänen syntymästään tapahtui. Jo dokumentissa tunnepuoli oli v... Lue koko vinkki »

Joel Haahtela: Kaksi kertaa kadonnut

Joel Haahtela on tuttu monista kirjoistaan ja palkintoehdokkuuksistaan. Kaksi kertaa kadonnut on hänen esikoisensa, eikä ollenkaan hullumpi kirja. Tyyli erottuu kyllä heti, sillä etsintä on ollut jo silloin framilla. Lolita saa kameran, johon on jäänyt filmi. Kun hän kehittää kuvat, kuvissa esiintyy henkilö, johon Lolita saa jonkinmoisen pakkomi... Lue koko vinkki »

Eppu Nuotio: Loppu

Odotin tätä kirjaa, mutta silti tartuin siihen epävarmasti, sillä tiesin, että käsissä on loppu. Kaikki loppuu ja Pii Marin -sarjan dekkarit ovat nyt tulleet kirjailijan päätöksestä loppumetreille. Juuri kun alkoi niihin tottua, vaan onhan se leikkikin lopetettava aina kun se alkaa tuntua hauskimmalta. Loppu on kuitenkin ihan yhtä hyvä kuin kaik... Lue koko vinkki »

John Grisham: Kutsu

Kutsu John Grishamin kirjoja on tullut luettua aina silloin tällöin, kun tekee mieli sukeltaa amerikkalaiseen lakimiesseikkailuun. Pettämätöntä luettavaa. Kutsu kertoo lakimiehestä, joka saa kuulla lakimiesisänsä kuolleen. Perintöä kärkkymässä on myös päähenkilön hulttioveli. Homma etenee ihan siististi, kunnes vainajan talosta yllättäen löytyy mielet... Lue koko vinkki »