Toinen paikka

Rachel Cusk: Toinen paikka

Toinen paikka on neljäs Rachel Cuskilta suomennettu teos, kolme aikaisempaa ovat Ääriviivat-trilogian Ääriviivat, Siirtymä ja Kunnia. Inspiraation tähän uusimpaan romaaniinsa kanadalais-englantilainen Cusk sai kirjasta Lorenzo in Taos. Siinä taidemesenaatti Mable Dodge Luhan kertoo D.H. Lawrencen jännitteisestä vierailusta omistamaansa Luhanin resi... Lue koko vinkki »
Tähden hetki

Clarice Lispector: Tähden hetki

Clarice Lispectorin Passio jätti vähän kylmäksi, mutta uskaltauduin silti lukemaan kirjaston hyllystä bongaamani Tähden hetken. Lyhyt sivumäärä rohkaisi tarttumaan – kirja on ihan pienoisromaanimittaa, varsinainen tarina on alle satasivuinen. Kannatti tarttua, sillä tämä oli kyllä oikein mainio. Tähden hetki kertoo kirjailijasta, joka kirjoittaa... Lue koko vinkki »

Essi Kummu: Loiste

Kirjailija Essi Kummu on julkaissut jo useita teoksia sekä lapsille että aikuisille, mutta en ole luultavasti sattumoisin lukenut niistä mitään. Kun olen tutustunut tähän uuteen Loiste-romaaniin, alan pitää tätä puutteena lukulistoillani, sillä kirja on mielenkiintoinen ja moniulotteinen. Autofiktiota vai ei? Olen itse kirjojen sijasta onnistunu... Lue koko vinkki »

Per Petterson: Miehet minun tilanteessani

Arvid Jansen on norjalainen kirjailija, jonka elämässä ei mene hyvin. Hänen vanhempansa ja sisaruksensa kuolivat jonkin aikaa sitten traagisessa laivapalossa, ja sen jälkeen vaimo ilmoitti jättävänsä hänet ja vievänsä perheen kolme tytärtä mukanaan. Arvid on yksin, pohjattoman yksin, vaikka hän yrittääkin paikata sitä epälukuisilla rakastajattarill... Lue koko vinkki »

Siri Hustvedt: Muistoja tulevaisuudesta

”Voiko mennyt palvella piilopaikkana nykyiseltä? Onko tämä kirja jota nyt luette etsintää, kun yritän tavoittaa paikan nimeltä Silloin? Kertokaa minulle missä muistot päättyvät ja keksitty alkaa? Kertokaa minulle miksi tarvitsen teitä matkakumppanikseni, vuoroin rakkaaksi ja oikukkaaksi toisekseni, puolisokseni kirjan keston ajaksi? Miksi tunnen te... Lue koko vinkki »
Sivuhenkilö

Saara Turunen: Sivuhenkilö

Saara Turusen esikoisromaani Rakkaudenhirviö sai Hesarin Antti Majanderilta epämiellyttävän kritiikin ja sitä kautta vähän vaimean vastaanoton, kunnes se nostettiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon voittajaksi, jonka jälkeen kirja sai jonkunlaisen arvonpalautuksen. Muun muassa tätä prosessia Turunen käsittelee Sivuhenkilössä, jossa kovas... Lue koko vinkki »

Elena Ferrante: Kadonneen lapsen tarina : kypsyys – vanhuus

Ja nyt tämä Napoli-sarja sitten loppuu – voi! Kyseessä on kuitenkin yksi viime vuosien tärkeimpiä lukuelämyksiäni. On ollut ilo seurata Elenan ja Lilan vaiheita, olkoonkin että välillä tekisi mieli ravistella kumpaakin, mutta se johtunee siitä, että henkilöhahmot ovat elävän ihmisen kaltaisia, eivät mitään kiiltokuvia, ei edes tarinan kertoja Elena... Lue koko vinkki »

Riitta Jalonen: Kirkkaus

Muistan yhä kirkkaasti vuoden 1990, jolloin keskellä henkilökohtaisia kriisejäni satuin menemään elokuviin katsomaan Jane Campionin filmiä An Angel at my Table. En ollut koskaan kuullutkaan Jane Campionista, Janet Framesta, tai ollut lähelläkään Uutta-Seelantia, mutta jokin elokuvan mainosjulisteessa puhutteli minua. Voin rehellisesti sanoa, että t... Lue koko vinkki »

Peter Sandström: Laudatur

”En puhuisi nostalgiasta enkä ihanista muistoista, pikemminkin sain lyhyen muistuman jostain menneestä joka oli lopullisesti ohi, samaan tapaan kun saatoin joskus tunnistaa tutun tuoksun kadulla kävellessäni tai kuulla tutun melodianpätkän ja ymmärtää, että ne olivat joskus kuuluneet elämääni, lapsuuteeni tai nuoruuteeni, ajanjaksoihin jotka olivat... Lue koko vinkki »

Herman Koch: Naapuri

Herman Kochin Naapuri on loistokas tutkielma monista inhimillisistä tunteista, erityisesti niistä raadollisimmista. Se puhuu vihasta, kateudesta, pettymyksestä, kostonhalusta, mustasukkaisuudesta, ylemmyydentunteesta, vallankäytöstä. Mukana on myös rakkautta ja ystävyyttä, mutta niiltäkin puuttuu sokerikuorrutus: Kochin kuvaustapa on illuusioton, l... Lue koko vinkki »

Anja Snellman: Antautuminen

”Halusin olla osa laumaa, ja sitten taas en. Sama toistui kotona, ystävien kanssa, työtehtävissä, kaikkialla. Pikku hiljaa olin oppinut tunnistamaan keinahteluni. Mutta väsyin nopeammin kuin muut. Väsyin hymyilemään, väsyin pidättelemään suorasukaisuuksia, väsyin rekisteröimään uusien elämysten tulvaa. Keskustelut, ilmeet, eleet ja tauot jäivät pyö... Lue koko vinkki »

Imre Kertész: Tappio

Siinä hän seisoo, ukko, arkistokaapin edessä, ajattelee. Koska niin hänen on tapana tehdä, aina tähän aikaan. Tappio, ensikosketukseni Nobel-palkittuun Imre Kertésziin, on kaksipiippuinen tapaus. Toisaalta sen hermojaraastava hitaus, joka varsinkin teoksen alkupuolella saa lukukokemuksen tuntumaan lähinnä hidastetun, tai oikeammin paikalleen tak... Lue koko vinkki »

Kerstin Ekman: Huijareiden paraati

"Olipa kerran nainen, joka näki ison, paksun rupikonnan, jonka oli määrä pian synnyttää. Hän sanoi: Tulenko auttamaan sinua, kun hetkesi koittaa? Se oli tietysti pelkkää pilaa. Mutta eräänä päivänä nainen kutsuttiin kiven alla olevaan koloon. Hän auttoi olentoa, joka tuskin oli rupikonna, synnytyksessä. Ja sai hopealusikoita. – – Sinä tarvitset hui... Lue koko vinkki »

Beate Grimsrud: Hullu vapaana

"Minä olen Eli. Se on hepreaa ja tarkoittaa Jumalani. Se voi olla sekä tytön että pojan nimi. En voi olla tässä asunnossa. Lattiat viettävät vaarallisille ikkunoille joista näkee pihalle. Asun seitsemännessä kerroksessa. Ikkunat vetävät puoleensa. Saatan heittäytyä niistä ulos. Saatan hypätä. Minua pelottaa. Minä puhun eikä puheesta tule loppua. Mi... Lue koko vinkki »

Gaute Heivoll: Etten palaisi tuhkaksi

Oli henkilö, joka oli tottunut hänestä käytettävän erästä nimeä. Oli Poika. Ja vielä minä. Niin; hän puhui itsestään kolmessa persoonassa, milloin mitenkin. "Syntynyt 1957. Käynyt koulua kuusikymmentäluvulla ja seitsemänkymmentäluvun alussa. Kiltti, avulias poika. Menestyi koulussa. Sai kiitosta kaikilta. Puhdas rikosrekisteri. Lyhyesti sanoen: poi... Lue koko vinkki »

David Nicholls: Sinä päivänä

Emma ja Dexter tapaavat toisensa vuonna 1988. He ovat juuri valmistuneet Edinburghin yliopistosta ja koko elämä tuntuu olevan edessä kuin tarjottimella. Missä he olisivat vuoden päästä? Entä kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Dexter päätyy tv-julkkikseksi ja viettää juhlien ja päihteiden täyttämää elämää. Samalla Emma etsii omaa tietään erilaisten pät... Lue koko vinkki »

Markus Nummi: Karkkipäivä

Silloin tällöin kun lukee oikein uskottavaa romaania, unohtaa tekstin fiktiivisyyden. Tarina tulee niin lähelle, henkilöt ja miljöö niin tutuiksi, että tuntuu kuin pelkkä kädenojennus riittäisi koskettamaan tai muutama astuttu askel ajautumaan. Henkilöhahmoja kohtaan koetut tunteet ovat tuolloin äärimmillään; toisia säälii — suunnattomasti — toisia... Lue koko vinkki »

Joel Haahtela: Katoamispiste

Joel Haahtelan uusin ei petä. Kirja on kaiken kaikkiaan niin täyttä tavaraa, että siitä nauttii joka sivulla. Siinä ei ole mitään liikaa, eikä siitä puutu mitään. Kirja alkaa sillä, että on henkilö, joka on kadonnut. Kun aletaan selvittämään hänen taustojaan, päädytään Raija Siekkiseen. Hänen traagiseen kohtaloonsa. Kirjan viehätys piileekin sii... Lue koko vinkki »
Mies pimeässä, Matkoja kirjoittajankammiossa

Paul Auster: Mies pimeässä ja Matkoja kirjoittajankammiossa

Austerin sisätarinakerronta, joka on tuttua jo muun muassa Sattumuksista Brooklynissa, saa Mies pimeässä -tarinassa surrealistisenkin ulottuvuuden, kun päähenkilö August Brill luo itselleen ja isänmaalleen rinnakkaistodellisuuden. Eläkkeellä oleva kriitikko August Brill on tyttärensä talossa toipumassa auto-onnettomuudesta, ja unettomina öinä mi... Lue koko vinkki »

Kjell Askildsen: Saari

Pienellä, lähes puuttomalla meren saarella asuu majakanvartija vaimonsa ja 20-vuotiaan tyttärensä kanssa. Kun vieras mies, kirjailija Krafft, tulee saareen, sekä äidin että tyttären halut löytävät kohteen. Eikä Krafft pane pahakseen. Samalla perheenjäsenten keskinäiset ristiriidat nousevat piiloistaan. Saaressa kaikki ovat toistensa katseen alaisin... Lue koko vinkki »