Stefan Tegenfalk: Pianonvirittäjä

En ole aiemmin lukenut Stefan Tegenfalkin kirjoja; häneltä on suomennettu jo kolme teosta eli Vihan aika, Koston vanki ja Pahan kasvot. Niinpä en ennestään tuntenut Pianonvirittäjän sankariparia Walter Gröhniä ja Jonna de Bruggea, mutta pianhan kävi selville, että kyseessä on dekkariskenen tavanomainen tutkijakaksikko, ehkä vähän liiankin tavanomai... Lue koko vinkki »

Anna Jansson: Vääriin käsiin

Maria Wern ­-sarjassa on ilmestynyt jo hyvinkin toistakymmentä dekkaria uskollisesti joka vuosi. Idyllinen Gotlanti on saanut olla näyttämönä mitä erilaisimmille murhateoille, ja kun vielä Mari Jungstedtkin sijoittaa dekkarinsa sinne, alkaa saari näyttää aika lailla epäilyttävältä murhien tyyssijalta. Tällä kertaa tapahtumat lähtevät liikkeelle ... Lue koko vinkki »

Stefan Ahnhem: Pimeään jäänyt

Jälleen uusi pohjoismainen dekkaristi! Tai ei siis oikeastaan aivan uusi, sillä Stefan Ahnhem on käsikirjoittanut television tuttuja Wallander­ ja Irene Huss ­-sarjoja. Ehkäpä tietty elokuvallisuus tuntuu tässäkin kirjassa, vaikka Wallanderin kotoisesta arkisuudesta Pimeään jääneessä ei ole juurikaan tietoa. Fabian Risk on nelikymppinen rikostut... Lue koko vinkki »

Hanna Kökkö: Kätkö

Kuudesluokkalaisella Manulla ei ole helppoa. Kotona välejä äidin kanssa hiertää vankilaan joutunut isä ja puhumatta jääneet asiat. Koulussa on kiusaajat ja opettajat, jotka eivät Manua ymmärrä. Onneksi on harrastukset: geokätköily ja valokuvaus. Manu on innokas geokätköilijä ja saa sitä kautta elämäänsä vähän myönteisiäkin kokemuksia. Geokätköil... Lue koko vinkki »

Olle Lönnaeus: Menneisyyden hinta

Konradilla ei mene hyvin. Hän on työtön toimittaja ja kohta myös rahaton, säästöt on syöty ja juotu. Vanhat traumat pyrkivät pintaan eikä elämä tunnu elämisen arvoiselta. Kun hänelle ilmoitetaan, että hänen adoptiovanhempansa on murhattu, hänen on palattava takaisin lapsuutensa maisemiin Skooneen. Sinne, mistä hän lähti 17-vuotiaana merille. Tomeli... Lue koko vinkki »

Arne Dahl: Valvova silmä

A-ryhmän toiminta uhkaa olla loppusuoralla, mutta vielä kerran ryhmä joudutaan kokoamaan kasaan. Tarina alkaa eräänä loppukesän päivänä. Juuri sinä päivänä, kun kesä muuttuu syksyksi. Alku voi jonkun mielestä olla puuduttava, mutta kannattaakin odottaa. Tästä tulee ryhmän lähes omituisin juttu, vaikka se ei siltä aluksi vaikutakaan. Kaikki alkaa... Lue koko vinkki »

Esa-Pekka Kanniainen: Pimeä korpi

Nuori koulupoika löydetään vanhalta uhrikiveltä murhattuna. Näyttää siltä kuin saatananpalvojat olisivat olleet asialla. Kun tapahtumaa aletaan tutkia tarkemmin, ei tämä enää vaikuta todennäköiseltä. Vasta Espoosta Turkuun muuttanut komisario Anna Kariluoto saa uransa haastavimman tehtävän. Hänen on selvitettävä, kuka tai ketkä ovat olleet murhaaji... Lue koko vinkki »

Michael Hjorth ja Hans Rosenfeldt: Mies joka ei ollut murhaaja

"Mies ei ollut mikään murhaaja. En minä mikään murhaaja ole, hän tolkutti itselleen raahatessaan kuollutta poikaa rinnettä alas." Hyvä aloitus vetää saman tien sisään tarinaan. Kuusitoistavuotias Roger Eriksson ilmoitetaan kadonneeksi perjantai-iltana. Poliisin päivystyksen mokailun vuoksi tutkimukset pääsevät alkamaan vasta alkuviikosta. Kun j... Lue koko vinkki »