Jukka Behm: Eikä yksikään joka häneen uskoo

Eikä yksikään joka häneen uskoo... kuin suoraan Raamatusta. Niinpä, tässä kirjassa liikutaan juuri siinä, mitä Raamatussa sanotaan ja miten ja kuka sitä kirjaa tulkitsee. Päähenkilönä on Henri Jaatinen, nuori koululainen, joka ajautuu kavereiden mukana seurakuntanuoriin, jossa vallitsee "viidesläisyys", herätysliike evankelis-luterilaisen kirkon... Lue koko vinkki »

Elisa Hauhio, Satu Paakkala ja Jari Sadinmäki: Suru

Suru on pieni kaunis kirja siitä, miltä tuntuu kun on surullinen, ikävöi sitä läheistä, jonka on menettänyt. Kun itse menetin läheisen, en voinut lukea mitään asiaa käsittelevää kirjallisuutta. Nyt kun siitä on jo tovi aikaa, uskalsin kokeilla ja se tuntui hyvältä. Lukea niitä ajatuksia, joita itselläkin on ollut ja on edelleen mielessä. Täss... Lue koko vinkki »

Claes Andersson: Hiljaiseloa Meilahdessa : Oton elämä 2

Oton elämästä saatiin lukea jo kirjassa Oton elämä, joka julkaistiin vuonna 2011. Nyt päästään taas Oton matkaan, lukemaan siitä, mitä Otolle kuuluu nyt. Otto on nyt vanhempi ja miettii enemmän sitä, vanhenemista ja kuolemista. Millaista on aamulla herätä, kun on nähnyt unta siitä, miten kaikki toimii ja ikä ei rasita ja kun sitten herättyään on... Lue koko vinkki »

Antti Heikkinen: Pihkatappi

Kirja alkaa siitä, kun kolmevuotias Jussi Taskinen katsoo televisiota, josta isä katselee Kekkosen hautajaisia.  Siitä se alkaa, eräänlainen sukukertomus, jonka vaiheet ovat paikka paikoin varsin mielenkiintoiset. Jussi elää isänsä kanssa kaksin, koska äiti on kuollut, eikä sisaruksia ole. Aikuisten maailmassa lapsena, tarkkailijana. Asutaan maa... Lue koko vinkki »

Eeva Kilpi: Kuolinsiivous

Kuolinsiivous kattaa päiväkirjamerkintöjä 27 vuoden ajalta, vuosilta 1984–2011. Otteet eli lyhyet merkinnät sekä runot on koottu vanhoista merkinnöistä ja jaettu kuukausittain, jokaisen kohdalle on merkitty kirjoitusvuosi. Kirja kattaa vuoden, sen jokaisen kuukauden. Kuukausi alkaa aina runolla. Runoja on myös merkintöjen lomassa – erilaisia, hieno... Lue koko vinkki »

Elina Halttunen: Syysvieraita

Tätä kirjaa olin odottanut ja kun sain sen käsiini, se oli niin ilahduttava, että heti oli vähän maistettava. Maku oli kerrassaan loistava. Luin tämän kirjan nautiskellen, pieninä annoksina, pari-kolme kertaa päivässä. Tarina alkaa vanhan naisen, Ailin, kertomana, kuinka hän on ollut elämässään lähes viisi vuosikymmentä – rakastajattarena. Ailin... Lue koko vinkki »

Pirjo Rissanen: Kesän muisto

Tämä ei suinkaan ole kirjailijan uusin teos vaan yhteisnide kahdesta aikaisemmasta kirjasta eli Kesävieraat ja Syntymäpäivä (molemmat ilmestyneet 2003). Tämä kannattaa ottaa huomioon sekä lainattaessa että kirjaostoksia tehdessä. Minulle tämä sopi hyvin, koska en ole lukenut kumpaakaan aikaisemmin. Käsissä on sekä Syrjärannan vahvojen naisten tarin... Lue koko vinkki »

Elina Hirvonen: Kauimpana kuolemasta

"Jos pitäisi määritellä mikä asia on kauimpana kuolemasta, niin mikä se olisi? - - Lentokonelehti. Kiiltävä lentoyhtiön lehti, joka löytyy lentokoneiden penkkien taskusta ja jossa kerrotaan Pariisin parhaista bistroista ja mainostetaan matkakokoisia huulikiiltoja. - - Kullanväriseen purkkiin pakattua ryppyvoidetta. Tai juttu Ihmeellisestä Intiasta ... Lue koko vinkki »

Riikka Pulkkinen: Totta

Elsan kuolema lähenee. Kuolema ei tule tällä kertaa toivottuna vieraana vaan sitä leimaa haluttomuus, pakko. Toisaalta Elsa pyrkii tekemään tämänkin tyylillä, mikäli mahdollista. Hänen miehensä ajatukset leijuvat muualla kuin sairaudessa: toisessa ajassa, toisessa henkilössä. Lääkäritytär Eleonoora suhtautuu äitinsä sairauteen lähinnä käskyjä jaell... Lue koko vinkki »

Pirjo Rissanen: Muistot

Lavea sukutarina sitkeistä naisista ja heidän perheistään ennen ja nyt. Päähenkilönä on Ulpu, joka on jo eläkkeellä ja jonka mies on häipynyt, tytär kuollut ja tyttären mukana odotettu lapsenlapsi. Lähellä asuu hänen poikansa Markus vaimonsa kanssa. Tosin heidän välinsä eivät ole kovin tiiviit ja miniä ei halua lasta missään nimessä sotkemaan paris... Lue koko vinkki »

Elina Halttunen: Saaressa kaikki hyvin

Saaressa kaikki hyvin Jos pitää kirjoista, missä on kuvausta lapsen näkökulmasta, niin tämä on silloin oiva paketti. Elina Halttusen kirjoittama kirja Marista on niin hellyyttävä. Kesäinen elämä saaressa ja vähän muuallakin kaikkine hurjine käänteineen on mahtavaa luettavaa. Tätä kirjaa luin makustellen, aina vähän kerrallaan. Olisin sen vain halunut jatkuvan ja koko... Lue koko vinkki »

Arne Nevanlinna: Marie

Tämä kirja oli yksi vuoden 2008 Finlandia-ehdokkaista. Nevanlinnamaisen hienostunut romaani, joka rakentaa yhteyksiä ranskalaiseen romaaniin, muun muassa Proustiin. Melko poikkeuksellista suomalaisessa nykykirjallisuudessa. Romaanissa 100-vuotias Marie elää Helsingissä, herraskaisessa ruotsalaisessa vanhainkodissa elämänsä loppupäivää. Häntä ei ... Lue koko vinkki »

Raisa Lardot: Matkamies maan

Tämän tarinakokoelman luin yhdellä istumalla. Teos on täynnä pieniä, sivun tai kahden mittaisia tarinoita. Sitä vaan lukee ja ajattelee, että vielä yksi. Kaikki 47 pientä tarinaa kertovat kuolemasta, kuolemisesta, mutta kirja ei ole ollenkaan niin synkkä kuin ensi alkuun luulisi. Minulle jäi vaan olo, että joku pilke siinä kuolemisessakin on. Jo... Lue koko vinkki »

Anne Enright: Valvojaiset

Irlantilainen Hegartyn perhekunta kokoontuu jättämään hyvästit itsemurhan tehneelle luuseripoika Liamille. Minäkertoja on 39-vuotias Veronica, jolle Liam-veli on ollut läheisin perheen alkuaan 12-päisestä sisarusparvesta. Veronican suru ja viha saavat hänet vetäytymään rakkaistaan, kunnes hän pystyy tulkitsemaan perheensä historiaa. Perheenjäsen... Lue koko vinkki »