Yli 10 000 lukemisen arvoista kirjaa
Sanalla ”manga” (漫画, sananmukaisesti sutaistut kuvat) tarkoitetaan länsimaissa japanilaista sarjakuvaa, Japanissa sama sana tarkoittaa kaikkea mahdollista sarjakuvaa. Muista maista kotoisin olevaa mangaa muistuttavaa tehtyä sarjakuvaa kutsutaan usein virheellisesti samalla sanalla, vaikka oikeampi nimitys on pseudomanga. Korealaista mangan tyylistä sarjakuvaa kutsutaan manhwaksi ja se on tyyliltään hyvin lähellä japanilaista tyyliä. Japanilaisia piirrrettyjä elokuvia ja televisiosarjoja kutsutaan animeksi. Osa niistä pohjautuu mangasarjoihin, mutta välillä taas animen pohjalta tehdään mangaa.
Alkuperäisessä muodossaan julkaistut mangasarjakuvat luetaan länsimaiseen tapaan nähden ”takaperin” eli aloitetaan toisesta päästä kuin yleensä, siis takakansi onkin etukansi. Myös ruudut ja puhekuplat luetaan oikealta vasemmalle. Joissakin tapauksissa sarjakuva on kuitenkin voitu muuttaa länsimaisen järjestyksen mukaiseksi. Yleensä mangasarjat julkaistaan mustavalkoisina, värillisiä on harvassa. Myös strippimuodossa olevia julkaistaan vähemmän.
Länsimaisista sarjakuvista poikkeavia piirteitä voi havaita: esimerkiksi isosilmäiset hahmot ovat yleisempiä tai monilla ihmishahmoilla on tietynlaiset ”piikikkäämmät” hiukset. Useimmiten tyyliero länsimaisiin on kuitenkin selkeä, vaikkei sitä pystyisikään aina sanallisesti määrittelemään. Aiheena sarjakuvissa voi olla mikä tahansa kuten täkäläisissäkin, joten sopivia sarjoja löytyy erilaisille lukijoille. Käytännössä kuitenkin erityisesti scifi- ja fantasiaelementtien käyttö on suosittua. Manga ei silti ole mikään yhtenäinen käsite, joka tarkoittaisi piirrostyyliltään ja tarinoiltaan aina samantyyppistä sarjakuvaa.
Mangasarjoja alettiin julkaista länsimaissa 1980-luvulla ja niiden suosio on sen jälkeen ollut koko ajan nousussa. Suomessa mangan lukeminen saatetaan käsittää vieläkin marginaaliseksi nuorten harrastukseksi. Jos vertaa 2000-luvun alun tilanteeseen, silloin tilanne oli vielä marginaalisempi kuin nykyään: vain muutamat lukivat mangaa eikä sitä silloin ollut saatavissa suomeksi oikeastaan ollenkaan. Suosio kasvoi kuitenkin reippaasti ja lukijoina on nykyään kaikenlaisia ihmisiä.
Japanissa eri mangasarjoja on suunnattu eri-ikäisille ihmisille: pojille (”shonen”) ja tytöille (”shojo”) erikseen, mutta myös sitten ihan vastaavasti aikuisille miehille ja naisille. Suomessa rajanveto ei ole niin selvä, täällä molemmat sukupuolet saattavat lukea samoja sarjoja. Täällä ei myöskään mangan luku ole ihan niin yleistä aikuisten keskuudessa kuin mitä se on Japanissa. Jotkut mangasarjat eivät siis ole lapsille sopivia: joissakin käsitellään esimerkiksi seksuaalisuutta tai niissä saattaa olla mukana väkivaltaa. Toisaalta taas joitakin Suomessa lasten ja nuorten suosiossa olevia sarjoja on Japanissa julkaistu aikuisille miehille suunnatuissa sarjakuvalehdissä, vaikkei siihen olisikaan mitään selkeää syytä.
Mangasarjasuosituksia
Pojille:
Tytöille:
Lapsille:
Teineille:
Eläinten ystäville:
Klassikoita:
Kirjallisuutta:
Yleisiä tietokirjoja mangaan liittyen ei oikeastaan ole olemassa ainakaan suomeksi. Piirustusoppaita erilaisten mangatyylisten hahmojen ja sarjakuvien piirtämiseen sen sijaan löytyy useita ainakin kirjastoista. Näistä tietokirjoista saa yleiskatsauksen tyylilajiin:
Lisätietoa:
– Veera (1.6.2012)
