Mikä tämän kirjan nimi on?

Raymond Smullyan: Mikä tämän kirjan nimi on?

Matematiikka on hauskaa. Erityisesti logiikka ja joukko-oppi voivat olla hyvinkin viihdyttäviä matematiikan osa-alueita, ainakin mikäli professori Raymond Smullyaniin on uskominen. Liisan seikkailut Unohdusten metsässä, vampyyreiltä suojautuminen, lopullisen filosofian saari ja niin edelleen. Mikä tämän kirjan nimi on? sisältää miltei 300 sivua loo... Lue koko vinkki »

Charles Seife: Nollan elämäkerta

Babylonialaisten keksimä nolla oli intialaisille palvonnan kohde, mutta kreikkalaisille hirveä kauhistus. Länsimaissa seurattiin kreikkalaisten perintöä ja halveksuttiin nollaa, mutta lopulta siitä tuli erinomaisen hyödyllinen väline. Nollan elämäkerta kuvaa lyhyesti ja helppotajuisesti nollan ja sen kaksoissisaren, äärettömän, historiaa ja vaik... Lue koko vinkki »

Simon Singh: Fermat’n viimeinen teoreema

Pierre de Fermat oli mestarillinen amatöörimatemaatikko, joka kehitteli elämänsä aikana yhtä jos toista. Tärkeimmäksi perinnöksi jäi kuitenkin kirjan marginaaliin raapustettu lause Cuius rei demonstrationem mirabilem sane detexi hanc marginis exiguitas non caperet, Olen keksinyt väittämälle ihmeellisen todistuksen, mutta marginaalissa ei riitä sill... Lue koko vinkki »

Rob Eastaway ja Jeremy Wyndham: Why Do Buses Come in Threes? : The Hidden Mathematics of Everyday Life

Kun pintaa raaputtaa, matematiikkaa löytää mistä tahansa. Tämä viihdyttävä pieni teos kaivaa esimerkkejä arkipäivän matemaattisista ilmiöistä luonnosta ja ihmisen toilailuista. Asioita havainnollistetaan erittäin konkreettisilla esimerkeillä. Kirja on helppotajuinen ja avaa ovia matematiikan maailmaan esittelemällä matematiikan osa-alueita varsin k... Lue koko vinkki »

John Derbyshire: Alkulukujen lumoissa

Kirjan aiheena on Riemannin hypoteesi: "Kaikkien zeta-funktion epätriviaalien nollakohtien reaaliosa on puoli." Asian selvittelemiseen kuluu helposti 400 sivua tekstiä, sillä kyseessä on yksi merkittävimmistä ratkaisemattomista matemaattisista ongelmista. Hypoteesi liittyy alkulukuihin, tarkemmin ottaen niiden määrään ja esiintymistiheyteen. Joh... Lue koko vinkki »

Graham Flegg: Lukujen historia : Sormilla laskemisesta tietokoneisiin

Lukujen ja numeroiden historia on mielenkiintoinen osa kulttuurin ja tieteen historiaa. Lukujen historia aloittaa alkukantaisimmista laskutavoista, kuten sormilla laskemisesta, ja päätyy erilaisten laskemisen apuvälineiden – helmitaulut, laskukoneet – kautta tietokoneisiin. Sivussa käsitellään myös lingvistiikkaa, eli lukusanojen kulkeutumi... Lue koko vinkki »

Isaac Asimov: Asimov on Numbers

Isaac Asimov kirjoittaa paitsi mielenkiintoisia tieteisromaaneja, myös kiinnostavia tiede-esseitä. Asimov on sen verran maallikko, että tekstit ovat helppotajuisia. Tähän kokoelmaan on koottu esseitä yhdistävänä teemaanaan numerot ja matematiikka. Jonkunmoinen kiinnostus matemaattisiin ilmiöihin on siis paikallaan, mutta kirjan aihepiiri on pelk... Lue koko vinkki »

Albert-László Barabási: Linkit : verkostojen uusi teoria

Barabásin kirjan keskeisin ajatus on teoria mittakaavattomista verkostoista. Niitä löytyy joka puolelta: Internetistä, solubiologiasta, fysiikasta, talouselämästä, tautiepidemoista, Hollywoodista... Barabási tutkii verkostoja monelta eri kantilta ja vaikka ainakin Tampereella kirja löytyi matematiikkahyllystä, se leikkaa montaa eri tieteenalaa. Bar... Lue koko vinkki »