Sevillan sokea mies

Robert Wilson: Sevillan sokea mies

”Näkeminen, näkökyky, illuusiot, todellisuus.” Näin ylikomisario Javier Falcόn tiivistää murhatutkimuksensa teemat, ja samat teemat kattavat tavallaan koko kirjan. Onko se, mitä olemme tottuneet näkemään, totta vai kuvitelmaa? Miksi meille on annettu näkökyky, jos emme osaa katsoa todellisuutta? On Semana santa, pääsiäisviikko, joka ei Sevillass... Lue koko vinkki »
Pianonvirittäjä

Stefan Tegenfalk: Pianonvirittäjä

En ole aiemmin lukenut Stefan Tegenfalkin kirjoja; häneltä on suomennettu jo kolme teosta eli Vihan aika, Koston vanki ja Pahan kasvot. Niinpä en ennestään tuntenut Pianonvirittäjän sankariparia Walter Gröhniä ja Jonna de Bruggea, mutta pianhan kävi selville, että kyseessä on dekkariskenen tavanomainen tutkijakaksikko, ehkä vähän liiankin tavanomai... Lue koko vinkki »
Ne viulut vasta maksoi

Mauri Sariola: Ne viulut vasta maksoi

Muutamia aikoja Amerikassa majaillut Edvard Andersson tapaa tyttöystävänsä Saaran paluupäivänään Turussa. Heillä on suuret suunnitelmat, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan vielä hieman töitä kotimaan kamaralla. Edvardilla on suuri aarre maahan haudattuna. Samalla reissulla Saaran pitää poiketa sukujuhlissa, jonne Edvard hänet ilomielin kuskaa, m... Lue koko vinkki »
Vääriin käsiin

Anna Jansson: Vääriin käsiin

Maria Wern ­-sarjassa on ilmestynyt jo hyvinkin toistakymmentä dekkaria uskollisesti joka vuosi. Idyllinen Gotlanti on saanut olla näyttämönä mitä erilaisimmille murhateoille, ja kun vielä Mari Jungstedtkin sijoittaa dekkarinsa sinne, alkaa saari näyttää aika lailla epäilyttävältä murhien tyyssijalta. Tällä kertaa tapahtumat lähtevät liikkeelle ... Lue koko vinkki »
Pelkopeli

Kari Hanhisuanto: Pelkopeli

Kari Hanhisuannon yhdeksäs kirja ja viides dekkari Pelkopeli on syntynyt erikoisella tavalla: sen tapahtumapaikat ja henkilöt on koottu ehdotuksista, joita kirjailija keräsi kirjoittaessaan julkisilla paikoilla Kemissä. Kirja ei kuitenkaan ollenkaan tunnu paloista ja paikoista kokoon kerätyltä, vaan on päinvastoin hyvin tiivis ja jännittävä kokonai... Lue koko vinkki »
Juhannusmurha

Viveca Sten: Juhannusmurha

Vaihteeksi dekkari, jossa ei ole sarjamurhaajaa! Viveca Stenin uusin suomennettu kirja on neljäs Sandhamnin murhat -sarjassa ja kertoo Victorista, jonka elämä saa surullisen lopun nuorison viettäessä juhannusta. Viini ja väkevät virtaavat, parisuhteita lopetetaan ja aloitetaan, eikä homma oikein ole hanskassa: yksi ja toinen örveltää ja sammuu. ... Lue koko vinkki »
Minä matkustan yksin

Samuel Bjørk: Minä matkustan yksin

Olen lukenut vuosien kuluessa huomattavan määrän dekkareita, viime vuosina erityisen paljon pohjoismaisia murhatarinoita. Tähän joukkoon liittyy nyt Samuel Bjørk, joka on norjalaisen muusikko­kirjailijan Frode Sander Øienin salanimi. Minä matkustan yksin onkin monella tavalla tyypillinen tämän hetken skandidekkari: on sarjamurhaaja, on poliiseja jo... Lue koko vinkki »
Kuolema kutsuu katsomoon

Eija Piekkari: Kuolema kutsuu katsomoon

Kristiina Elo ratkoo taas murhia kiharat pörrössä! Krissestä on tullut yksi suosikeistani kotimaisten dekkarien naispoliisien joukossa. Hän on reipas ja aikaansaava, mutta ymmärtää monella tavalla elämää ja sen ilmiöitä, eikä kuitenkaan ole millään muotoa yli-­inhimilliseksi tai täydelliseksi kuvattu. Uuden kirjan lähtökohtana on hämeenkoskelais... Lue koko vinkki »
Dies Irae : Vihan päivä

Risto Lahtinen: Dies irae – vihan päivä

Risto Lahtisen Dies irae – vihan päivä on näppärä esikoisdekkari Turun maisemista. Siinä Mauri Strömberg, erittäin varakas ja menestynyt liikemies, löydetään kotoaan murhattuna. Rikos on tehty teloitustyyliin: Strömbergiä on ammuttu lähietäisyydeltä päähän ja varmuuden vuoksi vielä keskivartaloon­kin. Lisäksi käsi on naulattu kiinni lattiaan, mikä ... Lue koko vinkki »
Tummempi taivas

Ruben Eliassen ja Mari Jungstedt: Tummempi taivas

Sitten viime lukeman on Mari Jungstedt vaihtanut maisemaa ja päähenkilöä (ja miestä, voisi näsäviisas henkilö lisätä, mutta minähän en lukeudu heihin). Vanha tuttu Anders Knutas Gotlannista on nyt pistänyt pillit pussiin ja tilalle on tullut Gran Canarialla perheineen elävä toimittaja Sara Moberg. Sara on asunut saarella jo parikymmentä vuotta ja t... Lue koko vinkki »
Maigret

Georges Simenon: Maigret : Kootut kertomukset

Belgialaisen Georges Simenonin luoma komisario Maigret on yksi dekkarikirjallisuuden klassikkohahmoja, joka on seikkaillut yli 80 romaanissa. Simenon kirjoitti myös Maigret-novelleja. Tästä kokoelmasta löytyy lähes kolmekymmentä novellia, jotka ovat ilmestyneet 1936–1950 ja ovat aiemmin suomentamattomia. Maigret oli minulle uusi tuttavuus, ... Lue koko vinkki »
Kulki kuolema puistotietä

Pirkko Arhippa: Kulki kuolema puistotietä

Olen lukenut runsaasti naantalilaisen Pirkko Arhipan dekkareita – viime vuosina ovat ilmestyneet Kihlaava kuolema (2012), Tii taa Taneli (2013) ja Parhain sä oot (2014) – ja vanhat tutut ajatukset valtasivat minut jälleen, sillä murharouvan uusin teos Kulki kuolema puistotietä muistuttaa peruspiirteiltään kovasti edeltäjiään. Tällä kertaa komisa... Lue koko vinkki »
Kolmas oli ensimmäinen

Jaana Lehtiö: Kolmas oli ensimmäinen

Jaana Lehtiön kirjasarja, joka kertoo porvoolaisen rikoskomisario Juha Muhosen tutkimuksista, on ehtinyt jo kolmanteen osaan, ja nyt voinee hyvällä syyllä huomata, että kolmas kerta toden sanoo, sillä Lehtiö on kehittynyt rikoskirjailijana kovasti. Kolmas oli ensimmäinen ­romaanin tapahtumat sijoittuvat syksyiseen Porvooseen. Kunnianarvoisa reht... Lue koko vinkki »
Yksi tappava syrjähyppy

Denise Rudberg: Yksi tappava syrjähyppy

Into­-kustantamolta on ilmestynyt pamfletteja ja muuta valtavirrasta poikkeavaa tietokirjallisuutta sekä samantapaista kaunokirjallisuutta. Nyt Intokin on ottanut osansa pohjoismaisten dekkarien vuolaasta virrasta ja julkaissut ruotsalaisen Denise Rudbergin Marianne Jidhoff ­-sarjan ensimmäisen osan. Tämä onkin melko erikoinen valinta, sillä yhteis... Lue koko vinkki »
Kun pimeys peittää maan

Anna Lihammer: Kun pimeys peittää maan

Mistä näitä pohjoismaisia dekkareita oikein tulee? Tuntuu siltä, että jokaisen kirjasesongin myötä meille dekkarinlukijoille esitellään aina uusia tekijöitä. Yksi sellainen on arkeologi Anna Lihammer, jonka esikoisteos Kun pimeys peittää maan on jopa valittu Ruotsin parhaaksi esikoisdekkariksi. Eikä ihan suotta olekaan, sillä tässä kirjassa on palj... Lue koko vinkki »
Hämärän lapset

Anna Jansson: Hämärän lapset

Hämärän lapset on jo viidestoista suomennettu osa Anna Janssonin Maria Wernistä kertovassa Gotlantiin sijoittuvassa sarjassa. Se alkaa hyvin romanttisissa tunnelmissa, kun edellisessä kirjassa Tuhopolttaja Marian elämään astunut uusi miesystävä, salskea palomies Björn, kosii. Pienen empimisen jälkeen Maria suostuukin, mutta häävalmistelut katkeavat... Lue koko vinkki »
Kasvot pinnan alla

Tiina Martikainen: Kasvot pinnan alla

Sonja Lahtinen, parikymppinen kahvilatyöntekijä, katoaa lähdettyään työpaikaltaan lohjalaiselta uimarannalta ja löytyy jonkin ajan kuluttua murhattuna. Lohjan poliisiaseman väki ryhtyy tutkimaan asiaa, ja löytyy muutamakin syylliseksi epäilty. On entisiä ja nykyisiä poikaystäviä ja kahvilan esimies, jonka kaikki hommat eivät tunnu kestävän päivänva... Lue koko vinkki »
Yövieras

Timo Sandberg: Yövieras

Lahdessa on tapahtunut outojen murtojen sarja: öinen hiippari tunkeutuu asuntoihin, ja asukkaiden nukkuessa hän vie heiltä rahaa ja arvoesineitä. Kuka voisi päästä sisälle ilman murtojälkiä – onko jollain siis avain? Isännöitsijällä vai huoltoyhtiöllä? Samoihin aikoihin kerrostalon portaikosta löydetään kuollut nainen, joka paljastuu virolaiseksi s... Lue koko vinkki »
Leijonankesyttäjä

Camilla Läckberg: Leijonankesyttäjä

Muutama vuosi sitten arvostettu rikoskirjailija ja professori Leif GW Persson kuuluu arvelleen, että ”Ruotsin dekkarikuningattaren” Camilla Läckbergin kirjat ovat samaa tasoa kuin novellit Min häst -lehdessä. Ehkä nyt on kuitenkin vähän kärjistettyä verrata Läckbergin tuotantoa pikkutyttöjen hevoslehteen, vaikka hänen tekstinsä eivät kirjallisilta ... Lue koko vinkki »
Pikku-Burman teurastajatar

Håkan Nesser: Pikku­-Burman teurastajatar

Pikku­-Burman teurastajatar – aika raflaava nimi rauhallisen Gunnar Barbarottin tutkimukselle! Näin ainakin minusta tuntui, ennen kuin aloin lukea tätä kirjaa. Pikku-­Burma ei sitten kuitenkaan sijainnut Aasiassa vaan ruotsalaisella maaseudulla; tapahtunut rikos oli sentään aika raaka paloittelumurha, mutta eipä senkään verisiä yksityiskohtia kovin... Lue koko vinkki »