Arttu Tuominen: Leipuri

Jollei olisi niin perin alatyylistä kirjoittaa, että Arttu Tuominen parantaa kirja kirjalta uraansa kuin sika juoksuaan, niin sanoisin niin, mutta en nyt sitten sanokaan. Joka tapauksessa Leipuri on todella jännittävä kirja, täynnä pelottavia murhia ja auki kiertyviä salaisuuksia. Tapahtumien alkusysäyksenä toimii Porin poliisilaitoksen entisen ... Lue koko vinkki »

Ann Cleeves: Merilokki

Tuhti, turski ja topakka Vera Stanhope on taas asialla! Kuten sarjan aiemmissakin kirjoissa, hänet kuvataan lukijalle usein ensimmäiseksi jonkun vieraan ihmisen silmin, ja tämä näkee omituiseen kukkakuvioiseen leninkiin ja muodottomaan takkiin pukeutuneen huomattavan lihavan naisen järkevine kenkineen. Mutta tämän eloisat ruskeat nappisilmät antava... Lue koko vinkki »

Arttu Tuominen: Silmitön

Rikoskirjailija Arttu Tuominen on julkaissut täsmällisesti kirjan vuodessa. Hänen Labyrintti-sarjansa, jonka aiemmat osat ovat Muistilabyrintti (2015) ja Murtumispiste (2016), täydentyy nyt uudella kirjalla, Silmitön. Siinä entinen poliisi Janne Rautakorpi palkataan Porin poliisilaitokselle konsultiksi tutkimaan kunnallispoliitikko Karo Järvelän... Lue koko vinkki »

Katarina Wennstam: Hämärän tyttö

Välillä täytyy oikein penkoa muistiaan ja muitakin arkistojaan pysyäkseen kärryillä pohjoismaisista naisdekkaristeista ja heidän keskeisten hahmojensa tapaushistorioista, mutta Katarina Wennstamin kohdalla se kannattaa, niin paljon olen hänen kirjoistaan pitänyt. Hän on onnistunut pysymään ajan hermolla aiheissaan, ja hänen nykyisen teossarjansa pä... Lue koko vinkki »

Clare Mackintosh: Minä näen sinut

Minä näen sinut Clare Mackintoshin esikoisteos Annoin sinun mennä oli vuoden 2017 parhaita trillereitä. Minä näen sinut asettaa heti näin alkuvuodesta riman korkealle: tämän ohittamiseksi saa kyllä olla varsin hyvä. Tähän asti ilmestyneistä tämä on helposti paras. Minä näen sinut kertoo Zoe Walkerista, joka kulkee töihin Lontoossa metrolla ja lähijunalla. Hän k... Lue koko vinkki »

Yrsa Sigurðardóttir: Perimä

Viime vuosina on muun pohjoismaisen rikoskirjallisuuden mukana käännetty jonkin verran myös islantilaisia dekkareita, ja televisiokin on tuonut koteihimme sieltä laadukasta rikosdraamaa. Kirjailija Yrsa Sigurðardóttir on kuitenkin haastattelussaan sanonut, ettei Islannissa tosiasiassa tehdä kuin muutama murha vuodessa, ja silloinkin on kyse yleensä... Lue koko vinkki »

Pirkko Arhippa: Ruusu – pallo – avain

Pirkko Arhippa ei tänäkään vuonna petä lukijoitaan, vaan tuo markkinoille jälleen uuden rikosromaanin Varpun ja Tiian tutkimuksista. Peräti rauhallisessa Naantalissa, josta on Arhipan kirjoissa tullut varsinainen henkirikosten tyyssija, murhataan tällä kertaa jopa kolme nuorta ihmistä. Tapaukset näyttävät liittyvän mustasukkaisiin kumppaneihin, ... Lue koko vinkki »

Stefan Tegenfalk: Pianonvirittäjä

En ole aiemmin lukenut Stefan Tegenfalkin kirjoja; häneltä on suomennettu jo kolme teosta eli Vihan aika, Koston vanki ja Pahan kasvot. Niinpä en ennestään tuntenut Pianonvirittäjän sankariparia Walter Gröhniä ja Jonna de Bruggea, mutta pianhan kävi selville, että kyseessä on dekkariskenen tavanomainen tutkijakaksikko, ehkä vähän liiankin tavanomai... Lue koko vinkki »

Jussi Adler-Olsen: Poika varjoista

Jussi Adler-Olsen kuuluu siihen monipäiseen skandidekkaristijoukkoon, jonka teoksia olen aina lukenut kiinnostuneena ja suurella mielihyvälläkin huolimatta niiden käsittelemien rikosten kamaluudesta, eikä nyt uusin käsiini tullut teos Poika varjoista taaskaan petä odotuksia. Mukana ovat tietenkin kaikki osasto Q:n jäsenet: nimensä mukaisesti s... Lue koko vinkki »

Samuel Davidkin: Esikoisten lunastus

Toki halusin kantaa korteni kekoon kesäkuun dekkariviikolla. Kirjapinosta valikoitui luettavaksi Samuel Davidkinin esikoisromaani Esikoisten lunastus. Saksan poliisi kaipaa tietoja tohtori Julian Zellhausenin liikkeistä ja ottaa yhteyttä Helsingin rikostorjuntayksikköön. Jäljet johtavat Korkeavuorenkadulle asuntoon, jota rikoskonstaapeli Leo Ask... Lue koko vinkki »

Kari Hanhisuanto: Pelkopeli

Kari Hanhisuannon yhdeksäs kirja ja viides dekkari Pelkopeli on syntynyt erikoisella tavalla: sen tapahtumapaikat ja henkilöt on koottu ehdotuksista, joita kirjailija keräsi kirjoittaessaan julkisilla paikoilla Kemissä. Kirja ei kuitenkaan ollenkaan tunnu paloista ja paikoista kokoon kerätyltä, vaan on päinvastoin hyvin tiivis ja jännittävä kokonai... Lue koko vinkki »

Anna Karolina Larsson: Sinulle ei jää ketään

Viime aikoina lukemissani dekkareissa on tuntunut olevan erityisen paljon rikoksia lapsia kohtaan – Katarina Wennstamin Kivisydämessä tutkittiin vauvan pahoinpitelytapausta ja Samuel Bjørkin Minä matkustan yksin ­-kirjassa sarjamurhaaja vaani kuusivuotiaita tyttöjä. Anna Karolina Larssonin uuden kirjan avausrikos on sitten näitäkin paljon vastenmie... Lue koko vinkki »

Ann Cleeves: Yöperhoset

”It ain't over till the fat lady sings.” ­ Tämä vanha viisaus tulee väkisinkin mieleen Vera­-dekkareita lukiessa, ja vaikkei Vera Stanhope tässä uudessakaan kirjassa varsinaisesti laula, ei tapaus selviä ennen kuin aivan loppumetreillä Veran nokkeluuden ja taitavan poliisintyön ansiosta. Yöperhoset sijoittuu pieneen Kimmerstonin kylään, jonka ke... Lue koko vinkki »

Katarina Wennstam: Kivisydän

Edellisessä kirjassaan Katarina Wennstam esitteli lukijoille rikostarkastaja Charlotta Lugnin ja asianajaja Shirin Sundinin, joilla oli Petturi­-teoksessa tutkittavanaan jalkapallohuliganismiin liittyvä viharikos. Nyt mennään rikosasteikossa astetta pidemmälle. Parivaljakko joutuu kasvokkain sydäntäsärkevän tapauksen kanssa. On joulunalusaika, j... Lue koko vinkki »

Risto Lahtinen: Dies irae – vihan päivä

Risto Lahtisen Dies irae – vihan päivä on näppärä esikoisdekkari Turun maisemista. Siinä Mauri Strömberg, erittäin varakas ja menestynyt liikemies, löydetään kotoaan murhattuna. Rikos on tehty teloitustyyliin: Strömbergiä on ammuttu lähietäisyydeltä päähän ja varmuuden vuoksi vielä keskivartaloonkin. Lisäksi käsi on naulattu kiinni lattiaan, mikä h... Lue koko vinkki »

Tuula T. Matintupa: Pimeän kääntöpuoli

Pimeän kääntöpuoli on jo neljäs Tuula T. Matintuvan Pohjanmaalle sijoittuvista Alina Mänty ­-dekkareista. Sen keskeisissä rooleissa ovat Helena ja Antero Väkerö, varakas keski­-ikäinen pariskunta. Helena on toiminut paikkakunnalla opettajan sijaisena, mutta päätyökseen hän kirjoittaa menestyneitä lastenkirjoja, ja Antero on perinyt huomattavan yrit... Lue koko vinkki »

Jaana Lehtiö: Kolmas oli ensimmäinen

Jaana Lehtiön kirjasarja, joka kertoo porvoolaisen rikoskomisario Juha Muhosen tutkimuksista, on ehtinyt jo kolmanteen osaan, ja nyt voinee hyvällä syyllä huomata, että kolmas kerta toden sanoo, sillä Lehtiö on kehittynyt rikoskirjailijana kovasti. Kolmas oli ensimmäinen ­romaanin tapahtumat sijoittuvat syksyiseen Porvooseen. Kunnianarvoisa reht... Lue koko vinkki »

Saul Black: Tappamisen pitkä oppimäärä

Olen lukenut viime vuosina todella paljon dekkareita ja kaikenlaisia tämän lajityypin edustajia: leppoisia harrastajaetsivätarinoita kuten metropoliitta Panteleimonin teokset, sekä karheita ja tummasävyisiä trillereitä kuten vaikkapa Jussi Adler­-Olsenin mainiot tarinat. Tappamisen pitkä oppimäärä sijoittuu ehdottomasti sinne kovaksikeitetympien ki... Lue koko vinkki »

Tess Gerritsen: Salametsästäjä

Salametsästäjä on jo yhdestoista jännäri, jossa Maura Isles ja Jane Rizzoli selvittelevät yhdessä enemmän tai vähemmän karmivia kuolemantapauksia. Kirjan tapahtumat alkavat Botswanassa, jonne lontoolainen kirjakauppias Millie on lähtenyt hieman vastahakoisesti safarille yhdessä innokkaan miesystävänsä Richardin kanssa. Millie kaipaa sisäwc:tä ja ho... Lue koko vinkki »

Metropoliitta Panteleimon: Kohtalokas Leningradin-­matka

Välillä on viihdyttävää tarttua dekkariin, jossa ei tarvitse pohtia yhteiskunnan vääryyksiä tai silmitellä väkivallan julmuutta, vaan voi hyvillä mielin keskittyä murhajuonen selvittelyyn ja ajankuvaukseen. Juuri tällainen kirja on Kohtalokas Leningradin-­matka. Panteleimon, joka on eläkkeellä oleva Oulun hiippakunnan metropoliitta eli ortodoksi... Lue koko vinkki »