Silmät tottuvat pimeään

Anne Rossi-Horto: Silmät tottuvat pimeään

Aloitan tämän kirjan esittelyn itsekkäästi omasta tilanteestani: jos makaa ikävässä kuumetaudissa sairaalassa toista viikkoa, olisi varmaankin hyvä valita lukemisekseen jotain kepeähköä, cozy crimea, pakinoita, tasaisia elämäkertoja. Mutta minä tein toisin, ja vaikka Anne Rossi-Horton kokoama teos itsemurhaan päätyneen pikkusiskonsa päiväkirjoista ... Lue koko vinkki »
Ehdin rakastaa häntä

Meri Eskola: Ehdin rakastaa häntä

”Joskus tuntuu, että tässä perheessä onnistumiseksi riittää, että elää yli 41-vuotiaaksi. Tuleeko minusta koskaan mitään sinusta irrallista vai metsästänkö arvoitustasi lopun elämääni? Mikset ole täällä seuranani, äiti? Eikö se olisi velvollisuutesi, pitää minusta huolta? Äiti saatana! Minä olen niin yksinäinen, että kuolen. Tältäkö se tuntui si... Lue koko vinkki »
Ihmettä kaikki

Juha Itkonen: Ihmettä kaikki

Loppukesällä 2016 kirjailija Juha Itkosen perheeseen odotettiin kolmatta lasta, mutta kaikki ei mennytkään hyvin: lapsivesi alkoi vuotaa kohdusta varhaisilla viikoilla, ja vaikka sikiö ei siihen menehdykään, on tilanne kohdussa vaikea, ja Itkonen puolisoineen joutuu miltei mahdottoman valinnan eteen. Onko edessä abortti vai vieläkö he haluavat kann... Lue koko vinkki »
Mazebook

Jeff Lemire: Mazebook

William on vanheneva rakennustarkastaja, joka ei millään pääse yli jo vuosikymmen sitten tapahtuneesta tyttärensä kuolemasta. Masentuneen miehen yksinäisyyden rikkoo kuitenkin yhtenä päivänä puhelinsoitto, jonka soittaja vaikuttaa olevan hänen tyttärensä. Kummallinen puhelu vakuuttaa Williamin, että sokkeloiden ratkaisemista rakastanut Wendy on its... Lue koko vinkki »
Miehen muotoinen aukko

Aila Meriluoto: Miehen muotoinen aukko

Runoilija Aila Meriluoto (1924–2019) oli naimisissa kolme kertaa. Viimeinen avioliitto Jouko Paakkasen kanssa solmittiin vuonna 1979 ja päättyi vuonna 2004 Paakkasen kuolemaan. Seuraavana vuonna ilmestyi runokokoelma Miehen muotoinen aukko, jonka runot ovat täynnä tunteita: rakkautta, surua, hämmennystä toisen poissaolosta ja jopa vihaa. Heräsin... Lue koko vinkki »
Valkoinen muistikirja

Eeva Kilpi: Valkoinen muistikirja

Valkoinen muistikirja sisältää merkintöjä vuoden 1999 kesästä vuosituhannen alkuun: puoli vuotta Eeva Kilven (s. 1928) autenttisia mielentiloja. Eeva oli tuolloin siis 71-vuotias. Vuonna 2019 ilmestyivät luettavaksemme Sininen muistikirja vuosilta 2002–2003 sekä Punainen muistikirja, joka kertoi Eeva Kilven ajatuksia kesältä 2014. Kuolema läs... Lue koko vinkki »
Tämän naisen elämä

Helmi Kekkonen: Tämän naisen elämä

Helena on nuori, ihan liian nuori, kun äiti kuolee. Helena jää isänsä kanssa ja on vaan aikuistuttava, vaikka ei ole äitiä siinä vieressä. Hyvin pian käy ilmi, että äiti oli sairas, äiti vaan olisi nukkunut, vaikka oli jouluaatto. Lahjoja ei saanut avata, koska äiti nukkui ja avataan lahjat sitten kun äiti on hereillä. Miten lapsi voi ymmärtää s... Lue koko vinkki »
Mustaa valoa

Katriina Huttunen: Mustaa valoa : muistiinpanoja hautausmaalta

Luin kääntäjä Katriina Huttusen esikoisteoksen Surun istukka aikoinaan sen ilmestyttyä, eikä se ollut helppo kirja lukea. Sama koskee tätä sen jatko-osaa: toisaalta kirja kertoo melko neutraalisti hautausmaista, erityisesti Helsingin Hietaniemestä sekä hautaamiseen liittyvistä tavoista yleisemminkin, mutta toisaalta äidin suru itsemurhan tehneen ty... Lue koko vinkki »
Valkoinen kirja

Han Kang: Valkoinen kirja

Korealaiselta Han Kangilta on suomennettu tähän mennessä omituinen Vegetaristi ja erinomaisen kiehtova historiallinen Ihmisen teot. Uutuus Valkoinen kirja kallistuu taas sinne omituisempaan suuntaan. Pienoisromaani on hädin tuskin satasivuinen teos, joka kertoo paitsi valkoisesta väristä, myös menetyksestä, surusta ja kuolemasta. Omaelämäkerrall... Lue koko vinkki »
Milli, Molli ja surunmaalaaja

Jenna Kostet ja Kaisu Sandberg: Milli, Mölli ja Surunmaalaaja

Viime vuonna ilmestynyt Ilon Milli ja pelon Mölli oli oikein positiivinen yllätys ja mielestäni yksi vuoden hienoimpia lastenkirjoja. Kirja kertoi hyvin kekseliäällä tavalla tunteiden tunnistamisesta ja kohtaamisesta, ja samalla teemalla mennään tässä toisessakin kirjassa, mutta tällä kertaa kohdattava tunne on suru. Millin rakas isotäti on kuo... Lue koko vinkki »
Nälkänummi

Andrew Michael Hurley: Nälkänummi

Nälkänummi on Andrew Michael Hurleyn kolmas kirja. Nimi viittaa päähenkilöinä toimivien kotitaloon. Juliette ja Richard ovat kokeneet kaikista kamalimman: oman lapsen kuoleman. Heidän poikansa Ewan oli menehtyessään vain viisivuotias ja kumpikin vanhempi on jäänyt vangiksi menetykseensä. Sitä surutyötä käsitellään koko kirjan ajan. Richard on am... Lue koko vinkki »
Olisi jotain kerrottavaa

Celeste Ng: Olisi jotain kerrottavaa

Lydia on kuollut. Muut eivät kuitenkaan tiedä sitä vielä. Puoli seitsemältä toukokuun kolmantena päivänä vuonna 1977 he tietävät vain sen, ettei Lydia ole tullut ajoissa aamiaiselle, eikä se huolestuta heitä. Olisi jotain kerrottavaa alkaa houkuttelevasti. Se kertoo kiinalaisamerikkalaisesta Leen perheestä, joka asuu ohiolaisessa pikkukaupungissa.... Lue koko vinkki »

Juha M. Itkonen: Surun virrassa : läheisensä menettäneen sielunhoito

Surua koskettelevia kirjoja on ilmestynyt tiuhaan tahtiin, mikä kertonee juuri asian merkityksellisyydestä. Tavalla tai toisella se koskettaa meitä jokaista, vähintäänkin henkilökohtaisesti ja usein myös vaativina tilanteina työelämässä. Juha M. Itkonen käsittelee surua uudessa kirjassa kolmesta näkökulmasta: läheisensä menettäneen omakohtaisena su... Lue koko vinkki »

Antti Halme: Saattaen vaihdettava

Tämä Antti Halmeen ensimmäinen aikuisten kirja on niin lukemisen arvoinen, että olin ihan liekeissä alusta loppuun asti. Kirjassa on kolme päähenkilöä, joiden elämät ovat kaikki erilaisia, mutta niin mielenkiintoisia, että välillä nauratti ja sitten taas nousi vesi silmiin. Joten voi sanoa, että silloin kirjailija on onnistunut, kun saa tunteet ... Lue koko vinkki »
Surun istukka

Katriina Huttunen: Surun istukka

”Totuttelen ajatukseen poissaolon läsnäolosta. Kuoleman tyhjyys, nothingness, on rangaistukseni, se että joudun sietämään itseäni ja kohtaamaan oman syyllisyyteni ja häpeäni joka päivä, joka yö, joka hetki.” Katriina Huttunen on maineikas ja lahjakas pohjoismaisen kirjallisuuden kääntäjä: Karl-Ove Knausgård, Jussi Adler-Olsen, Kim Leine, Anne B. R... Lue koko vinkki »

Miia Moisio: Lupa surra

Menetykset ja vastoinkäymiset eivät juurikaan kysy lupaa eivätkä sopivaa hetkeä. Suru pysäyttää ja anoo kantajaltaan vastauksia, vaikka kysymyksetkin ovat vasta hakusessa. Menetyksen suuruus ja ihmisen persoonallisuus vaikuttavat oleellisesti siihen, milloin ja miten ihminen on valmis käsittelemään surua. Viime vuosina olen lukenut monta surua k... Lue koko vinkki »

Petri Tamminen: Musta vyö

Petri Tamminen on aina kuulunut minun suosikkikirjailijoihini, sillä hänen mahtava lakoninen tyylinsä on hurmannut minut. Pidän tavattomasti niistä loppuun asti hiotuista lauseista, joissa jokaisessa on ajatus. Musta vyö on se isän vyö. Isä on kuollut ja jättänyt jälkeensä paitsi sen vyön, niin paljon muuta. Kirjailija suree ja syyllistää itseää... Lue koko vinkki »

Annina Holmberg ja Eeva Litmanen: Yksi talvi, kaksi kesää : Äitiä ja ystävää tuonilmaisiin saattamassa

Dramaturgi Ritva Holmberg sai keuhkosyöpädiagnoosin 68-vuotiaana ja kuoli siihen sairastettuaan vajaat puolitoista vuotta. Hänen tyttärensä Annina Holmberg ja hänen ystävänsä Eeva Litmanen kirjoittivat tuosta ajasta yhteisen kirjan, jossa he kertovat ajasta diagnoosin shokkivaiheesta aina hyvästeihin ja kuolemaan. Vaikka kokemus yhdisti heitä, he t... Lue koko vinkki »