Miehen muotoinen aukko

Aila Meriluoto: Miehen muotoinen aukko

Runoilija Aila Meriluoto (1924–2019) oli naimisissa kolme kertaa. Viimeinen avioliitto Jouko Paakkasen kanssa solmittiin vuonna 1979 ja päättyi vuonna 2004 Paakkasen kuolemaan. Seuraavana vuonna ilmestyi runokokoelma Miehen muotoinen aukko, jonka runot ovat täynnä tunteita: rakkautta, surua, hämmennystä toisen poissaolosta ja jopa vihaa. Heräsin... Lue koko vinkki »
Toivo

Henriikka Tavi: Toivo

Toivon kanteen on kuvattu perhosista muodostuvia kuvioita. Perhoset ovatkin toinen teoksen pääteemoista. Toivo alkaa ja loppuu kehtolauluilla, jotka koostuvat perhosten nimistä. Suomalainen perhosnimistö onkin kaunista ja kiehtovaa, kun siihen näin uppoutuu. Toiveikkaasta nimestä huolimatta toinen pääteema on menetys. Kokoelman toinen osa, "Toiv... Lue koko vinkki »

Johanna Hasu: Kurjet palaavat vielä

Kun sain käsiini tämän kirjan, en hellittänyt siitä, ennen kuin joka ikinen runo oli luettu ja itketty. Niin, Johanna Hasun runot ovat niin tosia, elämän makuisia ja isosti koskettavia. Ne tulevat lähelle ja niin riipaisevasti osuvat muistuttamaan eletystä ajasta, menneistä ja koetuista tapahtumista. Runot on kirjoitettu niin, että vaikka ei ... Lue koko vinkki »

Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta

Säädyllinen murhenäytelmä. Jotakin kohahduttavaa, jotakin sangen rohkeaa. Näin olisin vastannut, mikäli minua vielä joitakin päiviä sitten olisi pyydetty ilmaisemaan mielleyhtymäni nimelle Helvi Hämäläinen (1907–1998). Olisin nähnyt edessäni nuorehkon naiskirjailijan, uhkarohkean ja itsenäisen, henkilön joka sukupuolestaan huolimatta uskalsi kirjoi... Lue koko vinkki »

Sirkka Turkka: Tule takaisin, pikku Sheba

Koira nukkuu ruudullisten ikkunaverhojen takana.Se nukkuu jo sadatta vuottaan.Ja nukkuu rakas sydän.Sitä ei enää herätä uni, ei enteet, eivätlopullisesti lähteneet vainajat.Ehkä minä yksin, minun muistini vain. Vaikka olen tähän mennessä edennyt henkilökohtaisella Finlandia-taipa­leellani vasta muutaman askeleen, olen jo oppinut paljon. Voisi sa... Lue koko vinkki »
Lasiseinän takana

Lea Kranz: Lasiseinän takana

Lea Kranz herkistää tällä runokirjallaan täysin, riisuu aseista paatuneimmankin lukijan. Luin kirjan yhdeltä istumalta, pala kurkussa ja vedet silmissä. Runot ovat kaikki niin koskettavia, äidin tuskasta, kun menettää lapsensa, äidin syyllisyydestä, olisiko sittenkin jotain... "Ota minut syliisi Jumala ja lohduta minua. Olen menettänyt lapseni". ... Lue koko vinkki »

Sirkka Turkka: Runot 1973–2004

Jos etsit kirjaa autiolle saarelle, niin tässä se on. Reilu 800 sivua tekstiä riittää pidempäänkin haaksirikkoon. Turkan runoissa on muutama suuri teema, jotka käyvät läpi tuotannon: suru, maaseutu, hevoset, koirat, jänikset, tähtitaivas. Kiteytettynä: elämä ja kuolema. Runo "täräyttää tätä porukkaa / taivaankokoisella talikolla otsaan". Kun ... Lue koko vinkki »