Toisen maailmansodan jälkeen Euroopasta lähti Yhdysvaltoihin noin 200 000 sotamorsianta, eli naisia, jotka olivat löytäneet amerikkalaisjoukoista itselleen sulhon. Ranskalainen Odette on yksi näistä tuhansista naisista. Arkielämä Pariisissa vaihtuu tyystin erilaiseen elämään Michiganin maaseudulla, eikä vaihto erilaiseen kulttuuriin kauas omasta p...
Lue koko vinkki »
Grass on niitä teoksia, jotka onnistuvat jättämään lukijansa aika lailla tyystin sanattomaksi, mikä on tietysti hieman ongelmallista arvostelijan kannalta, mutta yritetään silti. Ensimmäinen ajatukseni sarjakuvan luettuani oli kysymys, miten ihmeessä kukaan voi selvitä tällaisista tapahtumista järjissään?
Kyseiset tapahtumat sijoittuvat vuosiky...
Lue koko vinkki »
Heti kirjaan tarttuessani, jäin kiinni kannessa komeilevaan nimeen George Takei, miten nimi kuulostaa niin tutulta? Pianhan tuo mieleen muistui, mies on kukas muu kuin Hikaru Sulu ensimmäisestä Star Trek -sarjasta. Muistelmateos They Called Us Enemy ei kuitenkaan liity näyttelijän Star Trek -vuosiin, vaan miehen lapsuuteen. George Takei perheineen ...
Lue koko vinkki »
Olen aina tuntenut suurta viehtymystä vanhojen ihmisten elämäntarinoita kohtaan. Aina se vain nimittäin onnistuu yllättämään, miten täydellisesti maailma kerkeää mullistua yhden ihmiselämän aikana. Kokonaisen maan historian tarkasteleminen tällaisen mikrohistorian kautta on myös kiehtovaa, koska se antaa kosketuspintaa tapahtumiin, jotka muuten saa...
Lue koko vinkki »
Vuonna 1928 ruotsalainen Carl Mothander sai avioliiton myötä harvinaisen pääsylipun maailmaan, joka oli paljolti ulkopuolisilta suljettu ja joka sittemmin katosi historian lehdiltä kokonaan. Baltiansaksalainen aatelisto, joka tunnettiin tuolloin myös nimityksellä balttialaiset paronit, oli hyvin sisäänpäinlämpiävä yhteisö, jossa olivat voimassa van...
Lue koko vinkki »
Toinen maailmansota oli Virolle suurten koettelemusten aikaa. Puna-armeijan miehittäessä maan kymmenettuhannet ihmiset pakenivat maasta, ja peräti 20 000 heistä päätyi Ruotsiin. Tilanne oli pakolaisten kannalta kuitenkin kaikkea muuta kuin ratkaistu. Neuvostoliitto painosti voimakkaasti Ruotsia palauttamaan "neuvostokansalaisensa" ja moni virolaine...
Lue koko vinkki »
On vuosi 1944 ja silmukka alkaa vähitellen kiristyä Budapestin juutalaisyhteisön ympärillä. Ensin tulee määräys, jonka mukaan juutalaiset eivät voi omistaa koiria ja niin Miriam ja hänen äitinsä joutuvat luopumaan rakkaasta perheenjäsenestään. Pahempaa seuraa, sillä pian tulee toinen määräys, jonka mukaan juutalaiset menettävät omaisuutensa ja heid...
Lue koko vinkki »
Joillakin meistä on epäonnea elää historian suurissa taitekohdissa. Toisaalta jäljelle jäävät rikkaat muistot, joita jälkipolvet arvostavat, mutta henkilökohtainen maksu tapahtumien kokijana on usein korkea.
Tania Aleksanderin voi sanoa kuuluneen todelliseen menneeseen maailmaan. Hänen sukunsa äidin puolelta oli venäläistä aatelistoa ja isän suk...
Lue koko vinkki »
Lidia Jakovlevna Ginzburg (1902-1990) oli venäjänjuutalainen esseisti, kirjallisuudentutkija ja runouden teoreetikko. Hänen pitkän elämänsä varrelle mahtuu paljon maailmanhistoriaa: Ginzburg selvisi hengissä paitsi Leningradin piirityksen kauhuista myös vielä 1950-luvulle yltäneistä Stalinin juutalaisvainoista; keskitysleirille joutumisen uhkaa s...
Lue koko vinkki »
Eva, Mark ja Hana, kolme ihmistä, jotka tapasivat toisensa vasta aikuisina. Yhteistä heille oli se, että he olivat syntyneet keskitysleirillä. Heistä jokaisen äiti oli ollut nainen, joka juutalaisuuden vuoksi oli ollut vankina keskitysleirillä. Nämä aikuiset lapset tapasivat toisensa ja olivat heti kuin sisaruksia.
Kirja alkaa siitä, kun kerrota...
Lue koko vinkki »
Nuori Marie asuu Saksassa, jossa juutalaisvainot alkavat. Äiti on jo kuollut ja Marie elää isänsä kanssa. Vuonna 1941 isäkin menehtyy ja Marie jää yksin selviytymään.
Vaan ei ole Marie neuvoton. Hän on harvinaisen fiksu ja tyttö, joka päättää selviytyä. Hän hankkii väärennetyt henkilöpaperit ja elää niillä koko sen ajan, kun sota kestää. Hän ei ...
Lue koko vinkki »
Inkerinsuomalaisten historia tulee lähelle ilman henkilökohtaisia kytköksiäkin. Maantieteellisesti se on heti Pietarin takana. Ajallisesti Inkerin synkät vuodet ovat lähihistoriaa; suuri osa alueen suomalaisista karkotettiin, teloitettiin tai kuoli pakkotyössä Stalinin vainojen aikana. Tietokirjailija Mikko Porvali on toimittanut Matti Putkisen ans...
Lue koko vinkki »
Elämäkerta aina lapsuudesta ylioppilasikään asti, elämästä sotalapsena Ruotsissa – onneksi sentään yhdessä äidin kanssa – ja paluusta tuolloin melko ankeaan Suomeen. Mariannalla oli omalla tavallaan kuitenkin onnellinen ja rikas lapsuus, vaikka hän oli sotaorpo. Isä menehtyi pari kuukautta ennen välirauhaa jättäen jälkeensä ikuisen kaipauksen sekä ...
Lue koko vinkki »
Christine Schroeder (1908 - 1984) oli vain 22-vuotias, kun hänet palkattiin Kansallissosialistisen puolueen johdon palvelukseen vuonna 1930. Hän oli juuri muuttanut Müncheniin, jossa oli tuolloin 7 miljoonaa työtöntä eikä työnsaanti ollut helppoa. Pieni lehti-ilmoitus vaikutti kuitenkin koko hänen loppuelämäänsä. Hänet valittiin pätevänä pikakirjoi...
Lue koko vinkki »
Toimittaja elää mukavasti Berliinissä perheineen eikä hänellä ole muuta ongelmaa kuin miettiä, miten keittiön lattia olisi parasta päällystää: laminaatti, muovimatto vai peräti parketti... Mieleen palaa jostakin syystä lapsuus. Ainakin se, millaista oli kasvaa DDR:ssä, missä koulun ja pioneerileirien totuus on toista kuin kotona.
Hän innostuu se...
Lue koko vinkki »
Kirjan minäkertoja on vierailemassa Natzweiler-Struthofin entisessä keskitysleirissä, joka on avoinna turisteille ja jossa on ranskalaisten pystyttämä nécropole nationale -muistomerkki. Ajatuksissaan hän palaa parinkymmenen vuoden takaisiin tapahtumiin tässä ja muutamassa muussa leirissä. Samalla hän seuraa sivusta paikalla olevan matkailijaryhmän ...
Lue koko vinkki »
11-vuotias Ladislaus Löb joutui isänsä kanssa unkarinjuutalaisten ryhmässä Bergen-Belsenin keskitysleiriin heinäkuussa 1944. Isä ja poika vapautuivat ja matkustivat Sveitsiin muun ryhmän mukana saman vuoden marraskuussa, sodan vielä jatkuessa. Runsaat kuusikymmentä vuotta myöhemmin Löb — nyt saksan kielen emeritusprofessori ja kirjailija — kertoo, ...
Lue koko vinkki »
Alan pikkuhiljaa ymmärtää, miksi sotavuosina eläneet suomalaiset keräävät, kierrättävät ja nuukailevat niin.
Anni Polvan muistelmat sotavuosilta on elävästi ja todellisuudenmakuisesti kirjoitettu. Kirjaa olisi voinut puolestani toimittaa enemmänkin: tarkoituksena tuntuu olleen enemmän suoltaa kaikki mieleen tulleet asiat kirjoitukseksi kuin tehd...
Lue koko vinkki »