Reykjavík Noir -dekkaritrilogian ensimmäisessä osassa Loukussa Sonja on käynyt läpi vaikean avioeron ja menettänyt poikansa Tómaksen huoltajuuden ex-miehelleen Adamille.
Tilaisuuden tullen Sonja on pakannut vähäiset tavaransa, ottanut pojan mukaansa ja matkustanut Amerikkaan. Hän vaihtaa tuon tuostakin osavaltiota pitääkseen sijaintinsa salassa entiseltä mieheltään.
Sonja asuu poikansa kanssa asuntovaunussa Floridassa, kun hänen ex-miehensä saa selville heidän olinpaikkansa ja sieppaa heidän poikansa. Sonjan ainoa vaihtoehto on lähteä poikansa kaappaajien mukana takaisin Islantiin, jotta hän ei menetä lastaan lopullisesti.
Entuudestaan tutun tullivirkailija Bragin avulla Sonja laatii oman suunnitelmansa, jolla hän aikoo nitistää huumeparonit ja juonittelevan ex-miehensä sekä saada lapsensa takaisin. Asiat eivät kuitenkaan ole yhtä yksinkertaisia kuin miltä ne näyttävät. Sonja sotkeutuu verkkoon, joka vaarantaa heidän kaikkien hengen.
Islannissa myös Sonjan rakastettu Agla odottaa tuomiota pankkikriisin jälkeisistä talousrikoksista, eikä Sonja halua tavata häntä. Lisäksi Agla on velkaa erittäin vaikutusvaltaisille miehille, jotka haluavat rahansa takaisin hinnalla millä hyvänsä.
Verkko sijoittuu Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksesta ja pankkikriisin jälkimainingeista toipuvaan Reykjavikiin, jota käytetään huumeiden salakuljetuksen välietappina. Vähäinen määrä huumeita jää Islantiin, mutta suuri osa kulkee kuriirien mukana aina Amerikkaan saakka.
Tarinassa seurataan Sonjan, Aglan ja Bragin arkipäivän tapahtumia. Kaikkien elämä kytkeytyy maailmanlaajuiseen rikollisverkostoon, josta poispääsy tuntuu mahdottomalta. Pahoinpitelyt ja murhat ovat kohtalona niille, jotka yrittävät päästä irti verkostosta.
Tarina on synkkä kertomus siitä, miten rikolliseen toimintaan sotkeutuneiden on vaikea saada elämäänsä enää järjestykseen. Jokainen päivä on selviydyttävä entistä suuremmista vaikeuksista eikä koskaan voi luottaa siihen, että rikolliset pitäisivät lupauksensa.
Samoin kuin rikolliset, myös viranomaiset kuten poliisi ja tulli, ovat jatkuvasti kintereillä salakuunnellen puhelimia, seuraten viestintää ja etsien yhteyksiä. Vaikka tarinassa seurataan rikosten suunnittelua ja niiden selvittämistä, kirja tuo esille myös rikoksiin sotkeutuneiden ihmisten arkipäiväisemmän elämän, sekä heidän toiveensa siitä, että voisivat elää tavallista arkea joskus tulevaisuudessa pelkäämättä koko ajan paljastumistaan.
Jään odottamaan sarjan kolmatta osaa. Jospa siinä vihdoin selviäisi, miten käy rikollispiireistä pois haluaville päähenkilöille. Kirja on erinomaisesti kirjoitettu, eikä tarinaa jätä mielellään kesken. Ei ole ihme, että Lilja Sigurðardóttirin kirjoja on myyty Suomessakin yli 20 000 kappaletta.






