Loukku aloittaa Lilja Sigurðardóttirin uuden Reykjavík Noir -trilogian. Päähenkilönä kirjassa on Sonja, joka on käynyt läpi vaikean avioeron ja menettänyt poikansa Tómaksen huoltajuuden ex-miehelleen Adamille.
Sonja jää avioerossa tyhjän päälle, koska hän on ollut lapsensa syntymän jälkeen kotona eikä omia tuloja ole ollut. Apua avioeroselvittelyyn hänelle tarjoaa ystävä, jolle Sonja jää palveluksen velkaa. Sonjan ainoa mahdollisuus saada poikansa takaisin on saada taloutensa kuntoon. Eivätkä palveluksetkaan ole ilmaisia. Epätoivoissaan hän päätyy salakuljettamaan kokaiinia Islantiin ja päätyy rikollisten määräiltäväksi.
Loukku keskittyy Sonjan arkipäivän tapahtumiin, ja samalla kerrotaan Sonjan kanssa tekemisissä olevien ihmisten rikollispiireistä. Miten nämä linkittyvät toisiinsa paljastuu karmealla tavalla.
Avioero Adamista sai alkunsa, kun Sonjan suhde naisystävä Aglaan paljastui. Agla on syytteessä talousrikoksista, joita hän oli tehnyt ennen Islannin pankkikriisiä. Sonjalle Aglan rikostausta paljastuu uutisten välityksellä. Kirjassa seurataan myös Aglan arkipäivää ja sitä, millaisena hän kokee suhteensa Sonjaan.
Kolmas taustalla kulkeva tarina liittyy vanhaan tullivirkailija Bragiin, jonka Sonja saa vastaansa etsiessään ulospääsyä huumekuriirina toimimisesta. Bragin olisi aika jäädä eläkkeelle, mutta hän rakastaa tullivirkailijan työtään ja varsinkin nyt, kun hänen vaimonsa sairastaa alzheimerin tautia, hän panostaa kaiken vapaa-aikansa saadakseen tehtyä viimeisen suuren pidätyksen.
Tarina on kaikessa karuudessaan vakuuttava pohjoismainen rikostrilleri, jossa kuvataan mielenkiintoisesti eri ihmisten kokemaa inhimillistä kärsimystä, ja syitä, jotka rikosten tekemiseen johtivat. Eri ihmisiä koskevat tarinat kulkevat sujuvasti rinta rinnan.
Suomeksi Lilja Sigurðardóttirin tuotantoa on saatu käänteisessä järjestyksessä, kun uudempi Áróran tutkimuksia -sarja suomennettiin ensin. Tämä Reykjavík Noir -sarja ilmestyi kuitenkin islanniksi ensimmäisenä. Kumpikin sarjoista on suomennettu monille eri kielille. Voi siis hyvin odottaa, että tästä sarjasta tulee Árorán tutkimuksien veroinen, vaikka toistaiseksi ainakin Áróran tutkimusten yliluonnollisuus Reykjavík Noirista puuttuukin. Lilja Sigurðardóttir on kahdesti palkittu vuoden parhaasta dekkarista Islannissa, ja toinen näistä palkinnoista tuli nimenomaan Reykjavík Noir -sarjan päätösosasta. Jännityksellä jään odottamaan seuraavaa kirjaa.








