Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
13-vuotiaan Mayan kesäloma uhkaa alkaa katastrofaalisesti, sillä selviää että hänen isänsä on saanut YT-neuvottelujen myötä potkut. Isän yllättävä työttömyys puolestaan uhkaa perheen kauan suunniteltua remonttia. Ongelman ratkaisuksi Mayan äiti keksii ilmoittaa heidät remonttiohjelmaan ja mielenkiinnon herättämiseksi muun muassa Mayalle keksitään erikoinen sairaus. Maya ei kuitenkaan halua aloittaa kesän jälkeen yläkoulua naurunalaisena, ja päättää paeta vanhempien hullutuksia pohjoiseen mummon ja serkun luo.
Pian käy ilmi, ettei elämä pohjoisessakaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista, sillä isoäiti näyttää olevan kansalaisaktivismitouhuissaan niin kiireinen, ettei Mayalle riitä aikaa. Parhaiten mummoon saa kontaktin kuskaamalla ruokaa mielenosoituksiin, ja kiinnostuupa Mayakin tapahtumien myötä yhteiskunnallisista asioista. Välit serkkuunkin ovat koetuksella, kun serkun suuri rakkaus näyttäisi olevan hieman turhan kiinnostunut Mayasta. Viimeinen kesä ennen yläkoulua tuntuukin olevan Mayalle varsinainen kasvun paikka, ja monet lapsuuden jutut alkavat jäädä taakse ja uudet kiinnostuksenkohteet häämöttää edessä.
Barrikadikesä on yllättävänkin hauska ja mukaansatempaava kirja, jonka tarinaan imeydyin mukaan heti ensi sivuilta. Olin kirjan alussa tosin hieman hämmentynyt, sillä päähenkilö tuntui hieman liian nuorelta tarinaan ja mietin olisiko ollut parempi, jos Maya olisi ollut muutaman vuoden vanhempi. Toisaalta kirjassa on paljon lapsuudesta nuoruuteen siirtymisen teemoja, joten siltä osin päähenkilön ikä puolusti paikkaansa. Lisäksi kun muistelin omaa nuoruuttani, niin taisihan tuo ikävaihe 12–13 vuotta olla juuri se aika, kun kaikkein palavimmin halusin oikaista kaikki yhteiskunnalliset vääryydet. Kenties Siirilä siis tuntee kohderyhmänsä paremmin kuin allekirjoittanut.
Barrikadikesä on ennen kaikkea tiedostava ja humoristinen kirja. Siirilä osaa kirjoittaa yhteiskunnallisistakin asioista selkeästi sekä hauskasti ja huumoria ja hassuja tapahtumia on mukana riittävän paljon, ettei aihe käy raskaaksi. Parhaimmillaan humoristisista kommenteista tuli mieleen toinen nuortenkirjojen huippuosaaja, Tuija Lehtinen.
Kirja oli sen verran vaikuttava, että taidanpa lähteä tutustumaan Siirilän aikuistenkirjoihinkin. Jos niissä on yhtään Barrikadikesän tiedostavuutta ja hauskuutta, niin olenpa tainnut löytää uuden suosikkikirjailijan.
