Maria Paldanius: Naiset, jotka valitsivat porot

Naiset jotka valitsivat porot Näin etelän ihmisenä poromiehen ammatti kuulostaa varsin eksoottiselta, ja miehiseltä myös. Toimittaja Maria Paldanius saakin kokea aikamoisen yllätyksen etsiessään haastateltavaksi naispuoleista poromiestä, sillä ehdokkaista ei yllättäen olekaan minkäänlaista pulaa. Silti, alasta puhuttaessa kuuluu lähinnä miesten ääni. Miksi näin? Yhdestä juttuke...Lue koko vinkki »

Heidi Köngäs: Siivet kantapäissä

Siivet kantapäissä Radioteatterin ohjaaja-dramaturgi Marja seikkailee riepoteltavana ja riepottelijana miesten maailmassa. Miehistä kaksi on ylitse muiden, kolmannellakin oma vaikutuksensa. Muitakin miehiä on, mutta he ovat olemassa vain tarpeen tullen. Lapsuuden koti on Konnunsuolla, vankilamiljöössä. Siellä Marja kokee sodan kauhut ja näkee rintamalta palanneid...Lue koko vinkki »

Hanna Suihko (toim.): Tuulenpuuskia : Suomen historiaa julisteissa 1920–1970

Tuulenpuuskia Vanhoissa julisteissa on sitä jotakin; ajankuvaa, persoonallisuutta, yksilöllistä kädenjälkeä – jotain mikä vetoaa vielä vuosikymmenien jälkeen, vaikka itse mainostetut tuotteet ovat painuneet unholaan jo ajat sitten. Tässä kirjassa komeita julisteita riittää, sillä Tuulenpuuskia on Lahden julistemuseon teos, joka antaa kattavan näkymän kuuden vuos...Lue koko vinkki »

Sanna Pelliccioni ja Leena Virtanen: Fredrika! : Kirjailija Fredrika Runebergin unelmat ja ihmeellinen puutarha

Fredrika Mutkat suoriksi kirjoitettu lasten ja nuorten kuvakirja kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin Fredrika-vaimosta, jolla itsellään oli himo kirjoittaa ja halu vaikuttaa. 40 sivun mittaan Fredrika Tengström (1807–1879) inhimillistyy ja yksilöityy omaksi persoonakseen eikä jää enää pelkäksi tapetiksi Runebergien seinälle, kuten niin usein tästä aviopa...Lue koko vinkki »

Harri Nordell: Tomunhäikäisyvalo

Tomunhäikäisyvalo Vuoden 2001 Tanssiva karhu -palkinto myönnettiin Harri Nordellin neljännelle runokokoelmalle Tomunhäikäisyvalo. Nordell ei ole mikään huomattavan tuottelias runoilija: ensimmäinen kokoelma ilmestyi jo 1980, kaksikymmentä vuotta ennen tätä neljättä. Mutta runous ei olekaan nopeuskilpailu tai liukuhihna, ja Nordell itse siteerasi Turun Sanomien haast...Lue koko vinkki »

Eija Piekkari: Pimeän avain

Pimeän avain Hollolalainen Eija Piekkari on kirjoittanut jo toistakymmentä vuotta suosittua ja varsin tasalaatuista rikosylikonstaapeli Kristiina Elosta kertovaa dekkarisarjaa. Nyt ilmestynyt Pimeän avain onkin jo sarjan 14. osa. Piekkarin kirjoja voisi luonnehtia sellaisiksi melkein-cozy-crime -dekkareiksi, koska hän ei mässäile väkivallalla, mitä monet lukija...Lue koko vinkki »

Asko Sole: Tutkinnassa rikos

Tutkinnassa rikos Murhaajia, huijareita ja väärin tuomittuja historian hämäristä. Kun rikokset kiinnostavat, niin taas on käsissä opus, joka kertoo niistä. Lähes kaikki ovat tuttuja tarinoita vuosien takaa, mutta nyt katsotaan vähän eri kulmista. Kirja on jaettu neljään osaan, joista ensimmäisenä on Murhaajan muotokuva. Siinä mennään murhaajan mieleen ja yrit...Lue koko vinkki »

Jyrki Kiiskinen: Kun elän

Kun elän Tanssiva karhu -palkinto meni vuonna 2000 Jyrki Kiiskisen kokoelmalle Kun elän. Kokoelma koostuu kahdesta sarjasta. Maisema särkyneen tuulilasin takana kuvaa autoja ja auto-onnettomuuksia, Uneton yö puolestaan valvomista omassa vuoteessa aamuyhdestä seitsemään. Kiiskisen ilmaisu on rytmiltään napakkaa. Säkeet ovat lyhyitä, enimmäkseen kaksi- tai...Lue koko vinkki »

Elina Kilkku: Jumalainen jälkinäytös

Jumalainen jälkinäytös Täydellinen näytelmä, Mahdoton elämä ja nyt tämä Jumalainen jälkinäytös. Elina Kilkun trilogia teatterin liepeiltä on päätöksissä. Ohjaaja, yksinhuoltaja Alina Varjosen tuskientaival saa kruununsa ja toteutuu se vanha totuus: Jokainen paikkansa löytää. Ja kaikki puutteet, so. sellaiset pikkuseikat kuin 'läheisyys, seksi, kosketus, arjen jakaminen j...Lue koko vinkki »

Anni Sumari: Mitta ja määrä

Mitta ja määrä Anni Sumari voitti Tanssiva karhu -palkinnon vuonna 1998 tällä runokokoelmalla. Kun olen lukenut voittajia järjestyksessä, Mitta ja määrä asettuu vasten edellistä voittajaa, Mirkka Rekolan Taivas päivystää -kokoelmaa. Kuinka erilaisia nämä ovatkaan! Siinä missä Rekola oli aforistisen niukkasanainen, Sumarin runot polveilevat useamman sivun mittaisi...Lue koko vinkki »

Risto Isomäki: Atlantin kuningatar

Atlantin kuningatar Risto Isomäen aiemmista kirjoista tuttu Lauri Nurmi on täällä taas ja vauhti on kovaa heti alusta alkaen. Hän on toiminut mm. CIA:ssa turvallisuusasiantuntijana, mutta nyt miehestä tulee mieleen jopa Suomen James Bond, koska toimintatavat ja selviytymistaidot ovat melko eri luokkaa kuin muilla. Tällä kertaa Nurmi päätyy maailman suurimmalle laivall...Lue koko vinkki »

Mirkka Rekola: Taivas päivystää

Taivas päivystää Mirkka Rekolan (1931–2014) runokokoelma Taivas päivystää on runoilijan myöhäistä tuotantoa, ilmestynyt yli 40 vuotta esikoiskokoelman jälkeen. Se palkittiin Tanssiva karhu -palkinnolla vuonna 1997 ja siksi se on nyt minunkin käsissäni. Rekola oli nimenä tutuimmasta päästä Tanssiva karhu -voittajia; vaikka en ole runoutta juuri seurannut, Rekolan...Lue koko vinkki »

Anja Snellman: Kaikki minun isäni

Kaikki minun isäni Anja Snellmanin, ent. Kaurasen, tuotanto on uskomattoman laaja. Hänen esikoisromaaninsa Sonja O. kävi täällä ilmestyi jo 40 vuotta sitten, ja sen jälkeen hän on kirjoittanut hengästyttävällä vauhdilla vaikkapa taitoluistelijasta, lapsen syntymästä, äitinsä henkilöhistoriasta, sairaasta sisarestaan, itsemurhaan päätyvästä nuoresta kirjailijasta, mus...Lue koko vinkki »

Ville Hytönen: Viro maailmanvallaksi!

Viro maailmanvallaksi! Ville Hytönen paneutui edellisessä kirjassaan Eesti on my mind Viron kulttuuriin ja kansaan vironsuomalaisesta näkökulmasta. Viro Maailmanvallaksi on eräänlainen henkinen jatko-osa, joka jatkaa edellisen kirjan hyväksi havaittua formaattia. Kirjan luvut ovat enemmän tai vähemmän itsenäisiä kokonaisuuksia poimien mielenkiintoisia jutun aiheita Viro...Lue koko vinkki »

Minna Jakosuo, Meeri Koutaniemi ja Petteri Saario: Rakkauskirjeitä luonnolle

Rakkauskirjeitä luonnolle ”Ihmisenä olemisen paradoksi on siinä, että luonnonoikku ihminen on luonnostaan kyltymätön. Kyltymättömyys kuitenkin uhkaa tappaa sekä luonnon että lopulta kyltymättömän itsensäkin, minkä vuoksi meidän on opeteltava ahneudesta eroon.”  Näin toteaa Petteri Saario Rakkauskirjeitä luonnolle -kirjeenvaihtokirjassa Minna Jakosuon kanssa. Petteri Saar...Lue koko vinkki »

Esko Valtaoja: Tiedonjano : Vuosi seikkailuja tieteen viidakossa

Tiedonjano : Vuosi seikkailuja tieteen viidakossa Mikä olisi hyvä tapa verrytellä aivojaan eläkkeellä? Esko Valtaoja näyttää mallia ja alkaa tilata Nature-lehteä, joka on vanhimpia ja arvostetuimpia tiedejulkaisuja. Nykyään kuin tiedejulkaisut keskittyvät yhä kapeampiin erityisaloihin, Nature yleistiedelehtenä päin vastoin kattaa melkein kaiken maan ja taivaan välillä ja siten se antaa erinomaisen...Lue koko vinkki »

Satu Taskinen: Täydellinen paisti

Täydellinen paisti Jo edellisen arvioimani Satu Taskisen romaanin, Katedraalin, kohdalla nousi mielleyhtymiä Thomas Bernhardin suuntaan, eikä se johdu vain Taskisen kirjojen itävaltalaisuudesta. Esikoisteos Täydellinen paisti on myös varsin bernhardilainen romaani, täynnä tajunnanvirtaa, vimmaa ja epämiellyttäviä ihmisiä. Taru Korhonen asuu Wienissä itävaltalaisen...Lue koko vinkki »

Kari Palin: Katujen kasvatit

Katujen kasvatit Aikoinaan luin kirjan Sörkka : kuritushuoneen päiväkirja, jossa viittattiin siihen, että kuritushuoneessa/vankilassa olo ei ollut juuri mitään verrattuna siihen, mitä päähenkilö oli kokenut nuorena poikana kasvatuslaitoksissa. Kari Palin olikin kirjoittanut siitä omakustannekirjan Katujen kasvatit ja olihan tämä ihan pakko lukea. Ei ollenkaan h...Lue koko vinkki »

Lauri Otonkoski: Musta oli valkoinen

Musta oli valkoinen Runoilija Lauri Otonkoski on Helena Sinervon lisäksi ainoa, joka on voittanut Tanssiva karhu -palkinnon useammin kuin kerran. Ensimmäinen voitto tuli tällä Otonkosken neljännellä runokokoelmalla vuonna 1996. Musta oli valkoinen on matkapäiväkirja: alkulehdet kertovat, että se on kirjoitettu Grassinassa, Toscanassa, syksyllä 1994. Ilman tätä main...Lue koko vinkki »