Varjokuningas

Maaza Mengiste: Varjokuningas

Poikkeuksellinen aihe ja uusi maa kirjalliselle kartalle ovat aina hyviä syitä tarttua kirjaan. Niin oli Varjokuninkaan kohdalla: tämän kirjan luettuani saan rastittaa Etiopian listalta. Etiopialaisen Maaza Mengisten kirjoittama teos sijoittuu 1930-luvulle, toiseen Italian ja Etiopian väliseen sotaan. Tämä vuosina 1935–1937 käyty sota oli yksi tois... Lue koko vinkki »
Sähkökatkoksen aikaan

Veera Antsalo: Sähkökatkoksen aikaan

Olen lukenut Veera Antsalon (s. 1975) muutkin runokokoelmat, joten pitihän tämä esikoiskokoelmakin lukea. Sähkökatkoksen aikaan ilmestyi vuonna 2012. Se on myöhempien kokoelmien tapaan tyyliltään nyrjähtänyttä proosarunoa, joka viittailee eri suuntiin ja haastaa lukijaansa. Kokoelma jakautuu viiteen osaan. Tietyt teemat toistuvat osasta toiseen,... Lue koko vinkki »
Omistuskirjoituksia

Deborah Levy: Omistuskirjoituksia

Brittiläisen Deborah Levyn elävä elämäkertatrilogia tulee päätökseensä tässä teoksessa. Aloitusosa Mitä en halua tietää oli vastaus George Orwellin tunnettuun esseeseen ja trilogian toinen osa Elämisen hinta kuvasi myrskyisää elämänvaihetta, jossa äiti kuoli, tyttäret muuttivat pois kotoa ja avioliitto päättyi. Oli ilmeisesti eri asia hankkia ta... Lue koko vinkki »
Sana sanasta

Ville Eloranta ja Lotta Jalava: Sana sanasta : Suomen kielen jäljillä

Etymologia on aivan huippukiinnostavaa. Siksi tartun innolla kaikkiin kirjoihin, jotka pureutuvat kielen rakenteisiin ja sanojen takana piileviin selityksiin ja taustoihin. Toimittaja-kielenhuoltaja Ville Elorannan ja tutkija Lotta Jalavan Sana sanasta : Suomen kielen jäljillä on tällainen teos, ja miten mielen­kiintoinen se onkaan! Kirja on täy... Lue koko vinkki »
Maailmantyttäret

Siiri Enoranta: Maailmantyttäret

Nuorille kirjoitetaan paljon dystopiakirjallisuutta, mutta kyllä utopiakirjallisuu­dellakin on paikkansa. Sellaista tarjoilee nyt kokenut ja moneen kertaan palkittu Siiri Enoranta, jonka Maailmantyttäret kuvaa romahduksen jälkeistä maailmaa todella ihastuttavalla tavalla. Tapahtumat alkavat yksinäisille nuorille suunnatulta Sopusointu-leiriltä, ... Lue koko vinkki »
Kirke

Madeline Miller: Kirke

Madeline Millerin esikoisteos Akhilleen laulu ilmestyi suomeksi kymmenen vuotta sitten ja kertoi antiikin Kreikan myyteistä tutun Akhilleuksen tarinan Patrokloksen näkökulmasta. Monissa myöhemmissä tulkinnoissa Akhilleus ja Patroklos on kuvattu rakastajiksi, niin myös Millerin teoksessa. Millerin toinen romaani Kirke seurasi vuonna 2018 ja ilmestyi... Lue koko vinkki »
Imago

Veera Antsalo: Imago

Veera Antsaloon tutustuin sattumalta kirjaston hyllystä löytyneen Pölyn historian myötä. Sittemmin olen lukenut myös romaanin Fernanda. Antsalon tuorein runokokoelma on tämä vuonna 2018 ilmestynyt Imago. Tyyli on tuttua Antsalon muista teoksista, mutta on siinä jotain tuorettakin. Imago on monipuolinen runokokoelma: osin se soljuu proosarunon pi... Lue koko vinkki »
Mistä valo pääsee sisään

Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään

Luin alkuvuodesta Anne-Maija Aallon Korennon. Se oli kovin synkkä dystopia tulevaisuuden Japanista, jossa merenpinta on noussut, kansa on köyhää ja japanilaiset ovat kiinalais-venäläisen Itäisten Kauppaliittojen Unionin ulko­kansalaisia, vailla minkäänlaisia oikeuksia. Tarina oli kiehtova, joten oli ilmi­selvää, että Finlandia Junior -palkittu jatk... Lue koko vinkki »
Naisten kaupunki

Sara Kärpänen: Naisten kaupunki : Työkaluja oman tilan valtaamiseen

Kenelle kaupunkitila kuuluu? Kaupunkikuvaa ja arkkitehtuuria on tehty perin­teisesti varsin rajallisen ihmisjoukon ehdoilla. Tämä on nyt muuttumassa, mikä näkyy esimerkiksi pyöräilijöiden aikaisempaa parempana huomioi­mi­sena. Yhä edelleen kaupunkitilojen kehittämiseen liittyy kuitenkin ongelmia, kuten kaupungissa liikkuvien ihmisten näkeminen yksi... Lue koko vinkki »
Pysty hiljaisuus

Miia Toivio: Pysty hiljaisuus

Runojen parissa monessa mukana olleen Miia Toivion runokokoelma Pysty hiljaisuus (2013) herättää heti nimellään kysymyksiä. Se on myös esineenä viehättävä. Pienen kirjan kansikuva kuvaa sinivihreään veteen vajoavaa peuraa, jonka staattisessa asennossa on jotain häiritsevää. Kirjan taitto on kaunista, pääasiassa proosarunoa olevat tekstit on aset... Lue koko vinkki »
Saari

Veera Salmi: Saari

Veera Salmi tunnetaan erityisesti Puluboi-lastenkirjoistaan. Salmi kirjoittaa kuitenkin myös nuortenkirjoja. Olen nyt tässä muutaman kuukauden sisään lukenut kaikki neljä tähän asti ilmestynyttä Salmen nuortenkirjaa. Saari (2018) on niistä vanhin, sen jälkeen ovat ilmestyneet Kaunis ilma kuolla (2020), Olin niinku aurinko paistas (2021) ja Oboin ki... Lue koko vinkki »
Promessa

Pauliina Haasjoki: Promessa

Pauliina Haasjoen tuorein runokokoelma Nausikaa (2022) oli sen verran kiinnostava lukukokemus, että tartuin kirjastosta vastaan tulleeseen Promessaan (2019). "Promessointi" on hautausmenetelmä, josta olen joskus kuullutkin: siinä ruumis pakastetaan nestetypessä ja tärisytetään sitten tomuksi. Tullapa pakastekuivatuksi. Pauliina Haasjoki kirjoitt... Lue koko vinkki »
Runoilijan työkalupakki

Tommi Parkko: Runoilijan työkalupakki

Oletko kiinnostunut runoudesta, mutta aihe tuntuu vaikealta? Ei hätää: runoudesta on tietysti kirjoitettu paljon opastavaa kirjallisuutta. Tommi Parkon Runoilijan työkalupakki on uusi versio Parkon ensimmäisestä tietokirjasta, vuonna 2011 ilmestyneestä Kirjoita runo – opas aloittelevalle runoilijalle -kirjasta. Kymmenen vuoden aikana Parkko on toim... Lue koko vinkki »
Lopun alku d-mollissa

Lauri Mäkinen: Lopun alku d-mollissa

Lauri Mäkisen esikoisromaani Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset (2015) teki vaikutuksen. 1920-luvun Ambomaalle sijoittuva dekkari voitti Vuoden johtolangan parhaana esikoisdekkarina, joten kiinnostuin. Pari vuotta myöhemmin ilmestynyt sotavuosiin sijoittuva dekkari 50/50 (2017) oli sekin mainio. Kolmatta kirjaa on sitten saatu odot... Lue koko vinkki »
Ripley : Nopea yhteys

Annukka Salama: Ripley : Nopea yhteys

Isla on 17-vuotias lukiolainen, joka harrastaa pelejä, vanhoja tietokoneita, kulttielokuvia – siis nörttikulttuuria kaikissa muodoissaan, syvässä päädyssä. Netissä hän kulkee nimimerkillä Ripley. Nettiystävä Damien on Islalle tärkeä, vaikka hän ei tiedä tästä juuri mitään, pelimaailman ulkopuolella. Se on tietoinen valinta: Ripley ja Damien ovat so... Lue koko vinkki »
Fun Primavera

Elsa Tölli: Fun Primavera

Tätä kirjaa sain vähän odotella, mutta lopulta neljän kuukauden jälkeen sain yhden Tampereen kirjaston kolmesta Fun Primaverasta käsiini. Tässä kohtaa pitää todeta onnekkuutensa: 150 kappaleen painoksestahan ei ole riittänyt läheskään joka kirjastoon edes yhtä kappaletta. Tämä lavarunoilija Elsa Töllin teos voitti YLE:n Tanssiva karhu -palkinnon en... Lue koko vinkki »
Kukaan ei puhu tästä

Patricia Lockwood: Kukaan ei puhu tästä

Kirjailija, runoilija ja esseisti Patricia Lockwood (s. 1982) nousi maineeseen vuonna 2013 Rape Joke -proosarunollaan. Olen jopa lukenut sen, Anni Sumari suomensi sen yhdysvaltalaista nykyrunoutta esittelevään Merenvaahdon palatsi -kokoelmaansa. Sittemmin Lockwood on kirjoittanut paljon kehutun Priestdaddy-muistelmateoksen ja nyt sitten tämän esiko... Lue koko vinkki »
Voiman ääni

Sirkka Turkka: Voiman ääni

"Eteisessä on vettä, pihalla vieras auto. / Ja ääni, joka minusta lähtee, / on voiman ääni." Sirkka Turkka (1939–2021) tuli vastaan heti Tanssiva karhu -projektin ensimmäisenä, kun palkinnon ensimmäinen voittaja, Turkan kokoelma Sielun veli (Tammi, 1993) jätti myönteisen vaikutelman. Voiman ääni edeltää Sielun veljeä. Kuvasto on tutun oloista Tu... Lue koko vinkki »
Värit

Maria Matinmikko: Värit

Värit viimeistelee Maria Matinmikon väritrilogian, jonka aikaisemmat osat ovat Valkoinen (ntamo, 2012) ja Musta (Mahdollisen kirjallisuuden seura, 2013). Edeltäjiensä tavoin tyylilajina on pääasiassa fragmentaarinen proosaruno, vähän epämääräisesti toisiinsa kytkeytyvät tekstikatkelmat. Epämääräisyys on tässä vallitsevaa. Valkoinen ja Musta tunt... Lue koko vinkki »
Muovikauris

Susi Nousiainen: Muovikauris

toiset jotka minua katsovat, luulevat minut väärin oman katseensa sen hetkisestä pisteestä käsin, ja sen takia kohtelevat minua tavalla joka eroaa siitä koodista joka minun keholleni todellisuudessa kuuluu, siksi minun on tarpeellista sanoa että ei, anteeksi mutta tämä koodi ei ole minun, ja tästä rakennelmasta käytetään sanontaa "tulla kaapista" ... Lue koko vinkki »