Yli 6000 lukemisen arvoista kirjaa
Lista on järjestetty päivämäärän mukaan, uusimmat ensin, joten näet aina ensimmäisenä tuoreimmat vinkit.
Kerran ihastunut, aina ihastunut: minä (1950-) Rousseauhun (1712-1778)! Ei siitä mihinkään pääse. Kasvattajaan, joka luovutti kaikki viisi lastaan heti syntymästä pois löytölasten kotiin – ettei heidän äitinsä olisi hemmotellut lapsia piloille!
Emilén luin silloin kun pitikin: opettajanvalmistuslaitoksessa. Ei iskenyt nuoreen kandidaattiin, vaan...
Lue koko vinkki »
Mitä siitä tulee kun yksi huuhkaja, suurin pöllöistä, haluaa olla suurin ja kaunein ja kaikkien herra? Oikea Isopöllö.
Sorto ja sekasorto. Suosiminen.
Varsinkin Jade ja Kookos olivat pahalla tuulella, koska kumpikin olisi vielä halunnut jäädä loikoilemaan ja uneksimaan.
Nuo kaksi neitipöllöä seisoivat kuin seipään nielleinä toisten takana. Eik...
Lue koko vinkki »
Tekijät haaveilevat että tämä kirja toimisi 'myös opaskirjana kirjailijan urasta haaveileville'. Ainakin pitäisi selvitä, millainen kirjan lopetuksen tulisi olla, ei ainakaan Jotunin Huojuvan talon lainen eli uskomattoman naiivi höpsötys verrattuna edeltäneeseen vahvaan realistiseen puoleen tuhanteen sivuun.
Kirjailijat Vuola ja Melender käyvät ...
Lue koko vinkki »
Kihelmöihän se, suorastaan pakottaa laatimaan oman sanalistan, näitä yksittäisiä pehmeitä sanoja seuratessa:
Aistit
Aito
Avanto
Polku
Puuro
Pakkanen
Tie
Tuuli
Verkkaisuus
...
Utelias kutkutus matkassa: löytävätköhän yhtään omaa suosikkiani.
Öllölän laittaisin listalle ilman muuta, vaikka se ruma sana onkin, kui...
Lue koko vinkki »
Eipä monta sivua tarvinnut taapertaa, kun kirja notkealla kielellään alkoi imaista messiin, mitä ihmettelin, sillä nuori rakkaus ei enää aiheena pure. Ja sitten sillä Piipellä kun on seuranaan näkymätön kissa Heimo näkyvän, sittemmin häippäisevän, poikaystävä Jurin ohella.
Vaan kuinkas kävikään! Pian olin Piipen hulluudessa ja hulluttelussa täys...
Lue koko vinkki »
"Äiti sätti miestään juomisesta ja veti salaa morfiinia, Diapamia ja lääkepirtua. Vitun hieno ihminen."
"Kaikissa meissä on pimeä puoli."
Henrik ja Anna-Leena vaihtavat ajatuksia äidistään. Aina erimielisinä, hyökkäävinä. Aina, kaikessa. Henrik opettaa filosofiaa, Anna-Leena on rasvaimulääkäri. Oikoen: kummankin tehtävänä, tavallaan, kauneuden ...
Lue koko vinkki »
Huokaillen luen Paula Havasteen Pronssitähteä: – Kaunista. Silti kaunista! Miten inhottavista asioista saakin kudottua kokoon rauhoittavan tasapainoisen ja kauniinvaatimattoman romaanin!
Viro on miehitetty eli venäläiset valloittaneet maan, ajaneet saksalaiset verisesti huithiiteen ja alistaneet kansan väkivalloin ikeen alle. Liikkumisvapaus men...
Lue koko vinkki »
Kaikki kolme kaunista, pitkälle koulutettua aikuista siskosta tulivat tutuiksi ja olisi ollut intoa jatkaa vielä heidän kanssansa eteenpäin.
Siinä suositukseni Taina Latvalan (s. 1982) Venetsialaiset-romaanista.
Maailmalla retkeilevä Iiris on kiinni alkoholissa, Elina Dan-sulhasessa, Paula-juristi perfektionismissaan. Venetsialaisviikonloppu ...
Lue koko vinkki »
Miltei vapisen, jotta pääsen hienotunteisen sanasen sanomaan tästä hienonhienosta, tunnetäyteisestä kirjasta. Totta vielä, tapahtunutta! Ja yhä kirjailijan päässä tapahtuvaa.
Hannu Mäkelä: Valo. Tunnuksellista omaelämäkertaa venäläisen parikymmentä vuotta nuoremman vaimon kanssa, joka kuoli yllättäen. Sveta. – Sveta umerla. Vsjo, soittaa kovasyd...
Lue koko vinkki »
"Absurdistisen näkemyksen mukaan ihminen viettää mieletöntä elämää merkityksettömäksi ja irrationaaliseksi kokemassaan maailmassa, johon hänet on tahtomattaan heitetty." Tieteen termipankki
Ollaan aika lähellä Riikka Ulannon sielunmaisemaa, ainakin minuuttinovelleissa. Niin ja onhan näitä Beckettejä ja Harmseja ja..., mikä ettei, Peltonenkin sam...
Lue koko vinkki »
On tätä etsittykin – melkeinpä kissoin koirain kanssa! Nyt löytyi: kirja joka onnellistuttaa ihmisen, autuaallinen olo valtaa mielen. Poissa pysyy pahakavala maailma, vaikka läsnä onkin. Ei yhtään katkeruutta, pienintäkään valittamista, voittamatonta vaikerrusta kirjailijalla. Silti jalat maassa.
Tõnu Õnnepalun Paratiisi ei ole romaani eikä tari...
Lue koko vinkki »
Lähdetääs pilkille! Kairataas reikiä! Katsotaas onko syönnillään ja mitä sieltä nousee, saadaanko saaliiksi peräti soppatarpeet.
Semmoista se on runokirjan luenta, varsinkin näiden modernimpien, loppusoinnuttomien, kokeilevien. Ikinä ei tiedä mitä sieltä tulee, monesti mielenkiintoisia vonkaleita, monesti pelkkiä kiiskiä.
Kokeillaas summamuti...
Lue koko vinkki »
Nuorena jaksaa, mutta jaksaako vanhana samaa rataa: humalaisten jos muidenkin naputusta, soittokamojen roudaamista, autonrotteloita, ahtaita tiloja etu- ja takahuoneissa. Arvostuksen puutetta. Muttei suinkaan niin kamalana ja surkeana mikään kuin entisten aivan huipullakin keikkuneiden keikkailijoiden aikoihin.
Kyseessä tässä on vähemmän tunnett...
Lue koko vinkki »
Nuorten kirja lukuhaluttomille. Kalle Veirto tekee kaikkensa, jotta nuori lukuhommiin tottumaton lukija lukisi kirjan loppuun saakka. Jokainen luku päättyy seuraavan luvun houkutuksiin tyyliin: Ja seksiin päästiin tuota pikaa. Tapausten kulkuun asunnolla sekaantuivat myös kääpiöt. Nyt et ainakaan enää lopeta. Voisin lyödä vaikka lantin pari vetoa.
...
Lue koko vinkki »
Mutta missä on Kalle Päätalo (1919-2000)? Saman ikäluokan miehiä samoilta suunnilta ja samalta alalta – metsänhoitaja / savottajätkä, metsissä rypeneitä samoilta suunnilta? Kuuluu ensimmäinen kysymys, kun kirjan kannet kiinni panen. Ei sanaakaan kollegasta! Muista kyllä. Marttinen sentään on molempien ystävä, molemmista paljon kirjoittanut. Eli epä...
Lue koko vinkki »
Numerorunokirja mummuil ja mukulil, pappoil ja poikasil, parillisil ja parittomil, muttei totisil matemaatikoil!
Heli Laaksosen Aapine-aakkosrunokirja ylsi Finlandia junior -palkintoehdokkaaksi; josko Ykköne etuilisi ykköseksi, nappaisi Finlandian – sen verran vetävänimevältä, muttei liian imelältä, vaikuttaa. Ensin päästään ykkösestä yhdeksäise...
Lue koko vinkki »
88. Sivumäärä sopiva palindromikirjaan. Luetpa tuon etu- tai takaperin: sama tulos. Runojen lukumäärä ei aivan stemmaa. No jaa, kääntäen kyllä: 69.
Olemme leikin äärellä, suomen kielestä on moneksi. Se vääntyy helposti ristikoiksi, piilosanoiksi ja nyt Pekka Kytömäen tapauksessa palindromeiksi. Höpöpuhetta siis puhe kielemme vaikeudesta, päinvas...
Lue koko vinkki »
Humoristinen pohjavire, semmoinen ällähtävä jotta tuommoisiakinko on, on näissä Veikko Huovisen (1927-2009) alkupäätuotannon jutuissa: silleen kevyesti paheksuvaa, jos lukija niin haluaa silleen lievästi ymmärtää. Huorakaan ei ole huora vaan julkistettu nainen. No siitä Sotkamon Veikkokin sitten vanhemmiten kävi vähemmän varovaiseksi, ronskistui, k...
Lue koko vinkki »
Keisari Neron opettajan ohjeet siitä miten meidän pitäisi elää. Lopputulos ei kovin hyvältä haise – jos meistä kaikista Neroja! Mutta ei hätää: Nero viis välitti, kuten historiasta tiedämme, opettajansa opeista.
Eletään Jeesuksen aikoja ajanlaskumme alussa, Senecan (noin 4 eKr.-65 jKr.) seurassa. On kolme tapaa elää ja päättää, mikä niistä on pa...
Lue koko vinkki »
Isäni oli natsi julkaistiin näköjään ensimmäisen kerran vuonna 1991, niin luki Johdannossa, jonka minä onneton luin vasta lopuksi.
Niinpä ihmettelin miten merkinnällä Gerald Posner 2017 painetuksi leimatussa kirjassa muutama natsijohtaja yhä elää, käy jo toisella sadalla! Sitkeässä tapattajien ja tappajien oma henki. Osittainen väärinkäsitys, jo...
Lue koko vinkki »