Yli 6000 lukemisen arvoista kirjaa
Lista on järjestetty päivämäärän mukaan, uusimmat ensin, joten näet aina ensimmäisenä tuoreimmat vinkit.
On noita nuolijoita näissä kirjan porukoissa linjalla ministeriö-voimayhtiö-maakuntavirasto monikkoon asti.
Farssiksihan se menee, kun itsekunkin kieli ruskistuu tai kun videokamerat sattuvat kuvaamaan kiellettyjä touhuja, kuten salaisia kaatoja ja alastonta kaatokännäilyä naisten pelissä Saariselällä. On siinä poliisilla sitten tutkittavaa ja h...
Lue koko vinkki »
Tammsaare? Sehän on puisto Viru-hotellin ja Estonia-teatterin välissä. On tuota tullut lampattua ja penkillä istuttua. Mutta mistä puistolle moinen nimi?
Viron kansalliskirjailija A.H. Tammsaarestahan (alkujaan Anton Hamsen 1878-1940) se. Tiedän tiedän, vaikken ole valitettavasti kirjailijan aikaisempaa tuotantoa lukenut, sitäkään viisiosaista p...
Lue koko vinkki »
hieman: vähän
tuijottaa: katsoa pitkään ja suoraan
valvoa: (tässä) olla hereillä
kutoa: neuloa; tehdä vaatteita langasta puikkojen avulla
Luen vuonna 1886 ilmestyneen Canthin Hanna-kertomusta, sen 84-sivuista lyhennelmää, jonka on muokannut ja muotouttanut uusiksi Tiia-Maria Tuominen. Nuo viitteet ovat ensimmäisen sivun alareunassa ...
Lue koko vinkki »
Nämä ovat hermolepoa aikuisille ja piristäviä liikkuvaan kuvaan tottuneille lapsille. Vähän niin kuin hyppy menneeseen: kun vielä aihekin siellä jossain maatilalla. Eihän niitä enää pitäisi olla tiloja, joissa on kotieläimiä: lehmiä, sikoja ja kanoja. Hevosen sentään on korvannut traktori.
Eli ollaanko nyt siinä pisteessä, jossa ratsastajatytöt ...
Lue koko vinkki »
Suomalainen mies yhä hakee ja hakee, etsii ja etsii paikkaansa ja maskuliinisuuttaan, vaikka sodasta jo huitkotva, ja nyt vielä kaiken lisäksi tässä #metoon puristuksessa! Löytyisikö sotakirjallisuudesta?
Miestutkija, aseistakieltäytyjä, kamppailulajien harrastaja Arto Jokinen (1964-2016) yrittää, käy läpi koko suomalaisen sotakirjallisuuden Run...
Lue koko vinkki »
"Pure korvaan mua, se tee" laulaa Meiju Suvas. Ja mieshän tekee – tekisi yllyttämättä.
Naiivi alku arvostelulle kirjasta, joka ei moista letkautusta, eikä muutakaan kevytkenkäisyyttä voi sietää. Silti on pakko keventää, koska korventaa niin, että heikottaa, kun painan kirjan kannet kiinni lopullisesti ja jään miettimään: mitähän jäi käteen suoma...
Lue koko vinkki »
Miehenä vissiin väärässä kirjassa kädet, kengät väärissä jaloissa kuin lapsena, varsinkaan kun en tunne olevani sellainen mies, miksi tekijä miehet mieltää: vallanhimoisiksi naisten alistajiksi. Tietenkään en kiellä, etteikö tekijä olisi oikeassa – yleisesti ottaen.
Kyllä minä silti tästä kirjasta pidin: tämmöisiä ärsykkeitä enemmän! Ja kannestaki...
Lue koko vinkki »
Mitä sitä toistasataa vuotta sitten ilmestynyttä kirjaa enää arvioimaan, kun sen somemmin on tehnyt jo tuolloin ilmestymisvuonna niinkin kova nimi kuin Santeri Ivalo! Päivälehdestä joulun alla vuonna 1890 tuo arvostelu on luettavissa.
' - - - hän oli tavattoman herkkä vaikutuksille. Se hänet uudelleen ja yhä uudelleen vei mierolle, vaan se hänet m...
Lue koko vinkki »
"Viimein tulevat arkkua kantaen ensin Eero Erkko ja Juhani Aho, tutut hahmot - - - Heidän perässään Pekka Halonen ja Eino Leino, hänkin ihan putsina ja vakavana, lyhyytensä vuoksi vaikeuksia kantamisessa, sitten sävelniekka Oskar Merikanto ja E. N. Setälä, yhtä pulskia ja tärkeitä."
Viimeisinä vielä tärkeät auttajat: K. A. Castren ja Juho Lallukka...
Lue koko vinkki »
Vaatipa ponnisteluja: ettei pudonnut lentokoneesta!
Sen verran kieltä muokaten Laura Laakso lähettää lukijamatkustajansa matkaan ilman kapsäkkejä sun muita lentovarusteita, jottei tavan lukutaitoinen tahdo mukana pysyä. Sepä siinä juuri viehättääkin: Mitä? Mitä kummaa tässä tapahtuu? Mikä maa? Mikä kieli?
Mikä kieli! Voi olla myös huutomerkin...
Lue koko vinkki »
Tämä on niitä kirjoja, joita hyvällä omalla tunnolla voi selailla, sen kummemmin paneutumatta. Tarttuu sitten kiinnostavimpiin. Lähinnä kuviin ja kuvateksteihin. Aiheet ovat globaaleja.
Mitä Missä Milloin on suomalainen vastine menneen vuoden kronikkaan, enempi oman maan tapahtumiin keskittynyt, jo vuodesta 1950 ilmestynyt. Kirjasarjan ratkaisem...
Lue koko vinkki »
Akat tappelussa olisi tämän jutun otsikko, jos otsikkoa käytettäisiin. Se kertoisi kirjan juonen kulusta olennaisen ja loppuhuipentumankin siinä sivussa. Kirja on tositarina kirjailija Ilmari Kiannon (1874-1970) rohkeanpuoleisesta ellei peräti uhkarohkeasta yhteiskunnan normien vastaisesta yhteiselämästä kahden naisen kanssa. Molemmat naiset lapsin...
Lue koko vinkki »
Melkomoisen muhkuran, puolituhantisen sivun kirjan Turjanlinnan turjakkeesta on Panu Rajala sukulaissielustaan koonnut. Särmikäs mies on ollut Ilmari Kianto (1874-1970), pitelemätön suorastaan. Päällimmäisenä: ne naiset, ne naiset! Niistä juttua riittäisi loputtomasti, vaikka ensimmäinen kosketus naiseen, sillä tavalla kunnolla, tapahtui vasta Ilma...
Lue koko vinkki »
Sanattomaksi vetää: on siinä äijä! Äijä, joka antautui asialleen munaskuita myöten jokaisen kannon ja kiven kääntäen. Oltuaan aikansa häntäpään sijoilla, raivasi raivoisasti harjoitellen itsensä hiihtomaailman ykköseksi. Syrjäisellä maatilalla ei ollut leikkikavereista tietoakaan, mutta voihan sitä yksinkin harrastaa kaikkia lajeja kesät talvet ja ...
Lue koko vinkki »
Ensin innostuin, sitten masennuin, sitten vihasin, pitkitin ja lopulta päätin: – Ja perhana! Minä selätän tuon möhkäleen!
Noin.
Ei liene paras tapa aloittaa tietokirjan arvostelua tunteenpurkauksella. Mutta noin siinä puolivuotisessa kamppailussa kävi, paneutuessa Ukrainan kansan kahteen nälänhätään. Viimeisimmässä vuosien 1932-33 nälänhädäss...
Lue koko vinkki »
Mitä Missä Milloin -vuosikirjan lisäksi Otava on julkaissut lukuisan määrän erikoiskirjoja MMM Kansalaisen tietokirjat -nimikkeen alla: maailman lipuista autokirjoihin, elokuvakirjoista koirakirjoihin.
Suomalaisia kirjailijoita ilmestyi vuonna 2004. Yli 900 kirjailijatietoa on Kohonen & Rantala parivaljakko kelpuuttanut valtakunnallisesti hu...
Lue koko vinkki »
Hannu Mäkelän (s. 1943) luontoiselle ikiliikkujalle ja menijälle ei välttämättä vapaa kirjailijaelämä ole terveellistä. Sitä tässä nyt kuitenkin eletään kahdenkymmenen vuoden Otavan työrupeaman jälkeen.
Eikä olekaan. Mutta kirjallisesti tuottavaa vapauden aika kyllä on. Oma elämä, Leinon elämä, L. O. Onervan, Kiven, Casanovan, Uspenskin ja monen...
Lue koko vinkki »
Olisikohan tämä enemmän radikalismista kirjoittavan kirjavinkkaaja Sami Eerolan heiniä kuin minun, joka en kovin yhteiskuntaorientoitunut ole. Mutta toisaalta konfliktihakuinen, kuten Hännikäinenkin: auktoriteetit hiiteen! Mutta humalassa örveltäjä en ole niin kuin Timo H, joka Facebookissa on tuonut silloin tällöin esille primaarista alkoholia nau...
Lue koko vinkki »
Nytpä pääsemme tuotteliaan kirjailijan matkaan, silti melko vähän luettuun. Hyvä ettei miehen tuotanto livo ranskalaisen Simenonin liki puolentuhannen teoksen määrää, vähintään puolta kuitenkin.
Muistan-sarja, jossa Hannu Mäkelä (s. 1943) käy läpi elämäänsä lapsuudesta alkaen, on viisiosainen. Otavan aika, jota tässä selvittelen, on numeroltaan ...
Lue koko vinkki »
Lähtökohtahan Ilkka Malmbergin (1954-2016) lukijana on tieto: Ai sehän oli se Hesarin hehtaarimies, joka hankki Posiolta palan Suomen halvinta maata ja rakensi sinne suolle torpan ja kertoi monen monta tarinaa 'mitä siellä sitten tapahtui'. Eli hyvinkin pienestä Malmberg sai aikaan suurta – ja mielenkiintoista.
Tästäkin historiakirjasta piti tul...
Lue koko vinkki »
