Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Aapo Heiskasen viikatetanssi. Arktinen hysteria I ja II. Nuo tuttuja vahvoja teoksia Marko Tapiolta (1924–1973), monen unohtamalta. Marko oli Tapperin taiteilevan veljessarjan esikoinen, jolla oli kova hinku päästä pinnalle ja nousta valtakunnan nimeksi Saarijärven salomailta, Tarvaalan kylästä. Ensin hiihtämällä, sittemmin siinä ohessa kirjoittamalla.
Piirinmestaruustasolle jäi hiihdossa, kirjallisuuden kentällä pääsi pitemmälle, yltäen valtion kirjallisuuspalkinnolle ja apurahoille. Tohtori Erkki Vettenniemen Kirjailijan latu perkaa tuskaista ja armotonta, perinpohjaista kamppailua, jota Ryöppälän Marko ennen kirjallista menestystään lähinnä itsensä kanssa kävi.
Kaikki kivet ja kannot, sananmukaisesti, käännettyään ei hiihtolahjoja lopulta Suomen huipulle riittänyt. Harjoittelun halusta ja teoista ei menestys kiinni jäänyt, vaikka ihan niin höplöksi harjoittelu ei mennyt kuin Kainilla, sittemmin kuululla kuvanveistäjäveljellään, joka yhtenä talviyönä ylimääräisenä harjoituksena oli nevan ladosta mättänyt heinät ulos hangelle ja takaisin.
Niinpä Marko hyppäsi kaverinsa Tuumalan Einon kanssa kirjallisuuden pariin ja alkoi hioa kirjoitusten kautta ja urheiluseura-Pullistuksen kirjapiirin vetäjän maisteri Mattilan kannustamana vetää latu-uraa romaanin julkaisemiseksi. Miten putkahtaakin mieleen toinen lukeva samantapainen kirjakaveripari Taivalkoskelta eli Kalle Päätalo ja Hoikkalan Kalle! Samoja aikoja sielläkin syrjäisessä kylässä kirjoja yhdessä lainailtiin ja tietoja vertailtiin, kun tähtäimessä siinteli oma kirjoittama kirja.
Esteittä ei tuloksiin päästä. Eksistentiaalisiin mittoihin kipuava uupumus valtaa Markon sielun ja ruumiin: uittotyönjohtajan ympärivuotinen virka imee kaikki voimat.
Urheile siinä sitten tahi kirjoita!
Hiihtotavoite saa lopulta väistyä, kun viimein olympiavuonna 1952 WSOY julkaisee Marko Tapion esikoisromaanin Lasinen pyykkilauta. Kirjan ilmestymiseen päättyy tämä Vettenniemen kirja Kirjailijan latu. Markolla nyt edessä parikymmenvuotinen kirjailijaelämä kaikkine ylä- ja alamäkineen.
On sen verran houkuttelevasti Erkki Vettenniemi Marko Tapper-Tapion elämän alkuvaiheet kirjassaan kuvannut, myös runsain valokuvin, että pakko tästä on lähteä selvittelemään, millaisen uran ja hurjan ja kurjankin elämän Marko ennen kuolemaansa vähän alle viisikymppisenä eli.
Onhan noita lähteitä jonkin verran käytössä: oman vaimon Tuulikki Valkosen Mäyhä, Anne Friedin Marko Tapio, Anna Kuisminin väitöskirja Tapion kertomataiteesta, Timo Hännikäisen Hysterian maa ja veli Harri Tapperin romaanit. Myös Tapperien taideseuran kautta (kuva) lisää perheestä ja veljeksistä.
