Olga Temonen : Aika jonka sain -kirjan kannessa on hieman epäterävä valokuva Olga Temosesta.

Anneli Juutilainen ja Olga Temonen: Olga Temonen : aika jonka sain

Tämän kirjan lopun piti olla erilainen, paljon parempi, sellainen, missä kaikki päättyy siihen, että ollaan edelleen elossa, vaan toisin kävi. Anneli Juutilainen alkoi rakentaa ja kerätä tätä kirjaa kasaan yhdessä Olga Temosen kanssa. Kaikki alkaa kivasti, kerrotaan Olgan lapsuudesta, Tuukka tulee mukaan kuvioihin, he muuttavat maalle Iittiin. L... Lue koko vinkki »
Raudatar-kirjan kannessa on tummasävyinen kuva, josta erottuu ihmisen kasvot ja kädet.

Kari Valto: Raudatar

Kari Valto ja Pajarit-sarja! Miten tykkään niistä kirjoista, niin se on kyllä aivan ihmeellistä. Nyt olen nauttinut tästä viimeisestä, joka on sarjan viides ja nimeltään Raudatar, pitkään ja nautiskellen. Joka ilta on ollut niin kiva mennä nukkumaan, kun se kirja on odottanut minua. Nyt se sitten loppui ja oli kyllä pikkasen hutera olo sen jälkeen,... Lue koko vinkki »
Remu-kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva Remun päästä ja sen ympärillä kirjan nimi isoin kirjaimin. Kirjaimissa on sirkustyyliä.

Emilia Miettinen: Remu : Henry Aaltosen ihmeellinen elämä

Tämä kirja on varsinainen aarre, sillä odotin sitä ja olin niin iloinen, kun sen sain ja kuinka pääsin siihen tutustumaan. Se on oikea aarrearkku, sillä niin täynnä se on tarinoita Remusta, hänen lähellä elävistä ihmisistä ja ylipäätään elämästä, joka paikoitellen on ollut varsin ihmeellistä. Hurriganes ja sen keulahahmo ovat jossain määrin aina... Lue koko vinkki »
Lakeus, joka vaikeni -kirjan kannessa on valokuva yksinäisestä ladosta pellolla. Kuva on värivirheinen ja kirjan ja kirjoittajan nimetkin on kirjoitettu suttuisella kirjoituskonefontilla.

Joona Keskitalo: Lakeus, joka vaikeni

Lakeus, joka vaikeni on jo viides Joona Keskitalon Takamailla-trilleri. Kaikki ne olen käynyt läpi, jännittänyt ja melkein kynteni purrut, kun olen ollut jännän äärellä. Nyt sitten tämä kirja osui näppeihini ja vinkattavaksi ja miten mieluusti sen teen, sillä näissä trillereissä on jännityksen ohella myös jokin jännä fiilis, joka kietoo lukijan ott... Lue koko vinkki »
Hypäten maailmalle, hiihtäen kotiin -kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva suksia pitelevästä nuoresta Heikki Hasusta.

Johanna Hasu: Hypäten maailmalle, hiihtäen kotiin

Olenpa lukenut taas hyvän kirjan! Hypäten maailmalle, hiihtäen kotiin kertoo Heikki Hasusta, joka eli sellaisen elämän, ettei siitä varmaan ollut mitään pahaa sanottavaa kenelläkään. Hän syntyi vuonna 1926 ja kuoli vuonna 2025 ja siinä välissä ehti paljon kaikenlaista. Hasu asui maalla ja oli maanviljelijä. Siinä sitten ohessa hän urheili ja nii... Lue koko vinkki »
Brita-Kajsan kannessa on saamelaisasun sinipunaisen kuvioinnin päällä iso musta sutaisten piirretty risti, jonka juurella on huiviin ja laajaan hameeseen pukeutuneen naisen karkea siluetti.

Katja Kettu: Brita-Kajsa

Kuka oli Brita-Kajsa? Aivan uskomaton nainen, joka meni naimisiin Lars Levi Laestadiuksen kanssa, eikä ihan helposti. Lars Levi oli huikentelevainen ja oli saanut Brita-Kajsan siihen tilaan, jossa vihille oli mentävä. Lars Levi saattoi olla jo muissa mielissä, mutta kun Brita-Kajsa kuudennella kuulla raskaana hiihti pitkän matkan Laestadiuksen luok... Lue koko vinkki »
Mykkien pöydän kannessa on tyhjä viinilasi, josta seinälle heijastuva varjo on puolillaan punaviiniä.

Anna-Leena Härkönen: Mykkien pöytä

Kun sain tämän kirjan, ensi alkuun ajattelin odotella äänikirjaversiota. En kuitenkaan malttanut odottaa, sillä olen varmaan kaikki Anna-Leena Härkösen kirjat lukenut ihan lukemalla. Kaikki on luettu, aina sieltä Häräntappoaseesta alkaen. Niinpä pidin Mykkien pöytää iltasatunani. Tutustuin siinä heti alkuun päähenkilö Leniin. Leni on 56-vuotias,... Lue koko vinkki »
Elämänpuun kannessa on vehreä piirros vihreästä puun rungosta, joka alapuolella on miehen siluetti ja yläpuolella naisen.

Henna Huovila: Elämänpuu

Kiinnostuin Elämänpuusta, koska jotenkin siitä tuli mieleen Minna Canthin aika Jyväskylässä ja koulumaailmassa. Elämänpuu on kuitenkin aivan oma tarinansa, mutta sijoittuu silti Jyväskylään, 1800-luvun puoliväliin. Historiallisissa romaaneissa on kiinnostavaa se, miten aina voi peilata sitä aikaa nykyaikaan ja hämmästellä, miten ajat ovat muuttunee... Lue koko vinkki »
Hiljaiset todistajat -kirjan kannessa on harmaan ja keltaisen sävyinen valokuva ruumiinavaussalista.

Linda Rantanen: Hiljaiset todistajat : Mitä ruumiit meille kertovat

Minusta on kiinnostava tietää, miten rikoksia ratkotaan. On aina niin kamalaa, kun tapahtuu rikoksia, joten ne rikokset eivät ole kiinnostavia, mutta se, miten niitä selvitetään, on! Hiljaiset todistajat esittelee meille monille jo tuttujakin rikoksia, mutta avaa sitä, miten kuolinsyyntutkija ja oikeuslääkäri niitä ovat tutkineet. Linda Rantanen... Lue koko vinkki »
Pyhät pahat äidit -kirjan kannessa on kollaasi, jossa on vanhasta maalauksesta poimittu äitihahmo ympärillään kukkia ja lasten katseita.

Laura Juntunen: Pyhät pahat äidit

Nuori kirjailija Laura Juntunen on paneutunut vähemmän mukaviin aiheisiin. Kannattaa silti tutustua, millaista elämä on siellä, missä ei ole niin aurinkoista. Tämä kirja kertoo äideistä, jotka eivät ole niitä pullantuoksuisia äitejä; eivät niitä äitejä, jotka kuvataan aina perinteisesti uhrautuviksi ja hymyileviksi. Pyhät pahat äidit marssittaa ... Lue koko vinkki »
Pelastakaa talot! -kirjan kannessa on sinivioletilla taustalla laventelinvärinen kuvio, josta erottuu eri suuntiin talojen profiileja. Kuvassa on myös kullanvärisiä ikkunaruutuja.

Iida Kalakoski ja Riina Sirén: Pelastakaa talot! : Purkuvimmaa purkamassa

Olin myyty, kun näin tästä kirjasta vain nimen ja kansikuvan. Pidän niin kovasti taloista ja arkkitehtuurista, että tämä kirja oli pakko lukea. Iida Kalakoski ja Riina Sirén ovat molemmat arkkitehtejä ja paljon muutakin, mutta eritoten he haluavat suojella rakennuksia. Se tulee monin tavoin esiin tässä kirjassa, jossa he hyvin valottavat sitä m... Lue koko vinkki »
Aika normaalia -kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva Eppu Normaalista paidattomina.

Harri Hinkka ja Juha Torvinen: Aika Normaalia : juhlaversio

On vaikea kuvitella, etteikö joku tietäisi Eppu Normaalia. Niin on kauan tämä poppoo porskuttanut menemään, joskin jäähyväiskeikat alkavat olla pian käsillä. Olen aina tykännyt tästä bändistä, sillä biisit ovat kautta aikojen olleet tarttuvia ja ihanan riimillisiä. Huumoriakin on usein mukana, koska nyyhkybiisejä ei vaan pitemmän päälle jaksa. V... Lue koko vinkki »
Kiinteistön harmaassa kannessa on rakeinen, vanhanaikaisen näköinen mustavalkoinen kuva tuolissa istuvasta naisesta, ja sen alla teksti "Esteri kaipaa veljeään".

Maija Sirkjärvi: Kiinteistö

Pyörittelin Kiinteistöä käsissäni ja kuuntelin siitä äänikirjankin, jopa pariin kertaan, koska olin suoraan sanottuna hämmentynyt. Mitä en nyt oikein ymmärtänyt? Kiinnostuin kirjasta, koska aiheena oli sisko ja sen veli, mutta miten se tässä kirjassa tuli esiin ei ollut sitä, mitä hain tai odotin. Oli jokseenkin niin absurdia, että piti oikein m... Lue koko vinkki »
Heikki Kinnunen -kirjan kannessa on valokuva Heikki Kinnusen kasvoista.

Elisa Heilala: Heikki Kinnunen : Tarinankertojan elämät

Tämä kirja on alunperin vuonna 2016 ilmestyneen elämäkerran täydennetty painos, mutta ainakin minulle ihan uusi ja sen myötä ajaton, koska Heikki Kinnunen on elävä legenda. Hän menee samaan kastiin Seela Sellan kanssa, sillä niin on lupsakka, taitava ja kaiken kokenut. Heikille oli ihan pienestä asti selvää, että hän on näyttelijä; tavallaan hän... Lue koko vinkki »
Riitta Nelimarkka : Hiekanjyvässä kallio -kirjan kannessa on valokuva Riitta Nelimarkasta.

Anna-Liisa Hämäläinen: Riitta Nelimarkka : Hiekanjyvässä kallio

Minua ovat aina kiinnostaneet taiteilijaelämäkerrat. Haluan tietää, miten syntyy se taide, josta me kaikki saamme virtaa ja jota voimme ihailla. Millainen ihminen siellä taustalla on? Riitta Nelimarkka ei ollut minulle kovinkaan tuttu; ehkä ohimennen olin kuvituksia nähnyt, mutta kun tämä kirja ilmestyi, kiinnostuin ja luettuani sen, ihastuin. I... Lue koko vinkki »
Siellä missä sydän on -kirjan kannessa on vaaleaa epätasaista maalipintaa ja sen päällä kirjan nimi punaisella tekstillä.

Pirkko Soininen: Siellä missä sydän on : Kylässä taiteilijakodeissa

Tämä se on kirja, joka vie mennessään, sillä heti ensimetreillä sitä on niin täysillä mukana ja matkassa. Olen lukenut Pirkko Soinisen kirjoja, mutta tämä se otti kyllä niin haltuun, että aivan kuin olisi itsekin ollut mukana. Soininen on käynyt läpi 11 taiteilijakotia, kertoo niistä ja esittelee alan taiteilijat, jotka tulevat tosi lähelle. Ole... Lue koko vinkki »
Tukka hyvin -kirjan kannessa on kuva naisen päästä. Naisella on valtavan korkea tukka, jossa on sakset, viinilasi ja fööni.

Soili Pohjalainen: Tukka hyvin

Osuin valitsemaan luettavaksi viihderomaanin. Luen niitä vähemmän, mutta tähän tartuin koska sen on kirjoittanut Soili Pohjalainen. Pohjalaisen tyyli viehättää ja ne kevyet "heitot" sinne tarinan höysteeksi naurattavat. Tukka hyvin kertoo Ilonasta. Hän on kampaaja, jonka oma tukka ei ole hyvin. Hän on eronnut Markuksesta ja heillä on yhteinen ty... Lue koko vinkki »
Unohdetut äpärät -kirjan kannessa on pieni mustavalkoinen valokuva lapsesta. Valokuva on rypistynyt ja taittunut.

Hannele Törrönen: Unohdetut äpärät : Aviottomien lasten elämästä

Tämä kirja nostaa esille historian havinaa ja kertoo, millaista oli avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen elämä. Kirjailija on haastatellut vuosina 1930–1990 syntyneitä, joille aviottomana syntyminen on ollut häpeä. 2000-luvulla syntyneet eivät sitä ymmärrä, koska niin ovat asenteet muuttuneet. Kirjaa lukiessa nousevat esiin kaikki aikoinaan ... Lue koko vinkki »
Kuollut kuin kivi -kirjan kannessa on mustavalkoinen kuva kädestä, joka puristaa nyrkinkokoista kiveä. Kivessä on punaisia veritahroja ja käden kynnet ovat verenpunaiset. Kädessä on rannerengas.

Max Manner: Kuollut kuin kivi

Verinen kivi nyrkissä on jo kansikuvan aiheena. Kuollut kuin kivi aloittaa Murhaloru-sarjan, johon jatkoa seuraa hyvinkin pian. Alkajaisiksi ollaan kirjailijoiden kemuissa, kirjanjulkkareissa. Kirjailijan on varmaan suhteellisen helppoa kirjoittaa tästä, koska varmasti niissä juhlissa on tullut käytyä. Kekkerit ovat kirjailija Roosa Viiman koton... Lue koko vinkki »