Pelkkää hyvää -kirjan kannessa on epäselväksi käsitelty valokuva Antti Heikkisestä ja Laura Malmivaarasta istumassa baarissa oluttuopit edessään.

Antti Heikkinen ja Laura Malmivaara: Pelkkää hyvää

Pelkkää hyvää olisi ihan valmis näytelmäksi. Sen voi lukea nopeasti, kun se on koko ajan pelkkiä repliikkejä. Kuuntelin sen kuitenkin äänikirjana, sillä niin se oli sitten jo kuunnelma. Antti Heikkinen ja Laura Malmivaara lukevat varsin hauskan ja kivasti polveilevan tarinan itse. Kirjassa ollaan kylän baarissa, jonne Laulaja tulee Ukon kyydissä... Lue koko vinkki »
Nynnylaakson nimipäivät -kirjan kannessa on kuva korkkitaulusta, johon on kiinnitetty lappuja ja piirros isosta joukosta eri tavoin höpsöjä ihmisiä.

Nina Nevalainen: Nynnylaakson nimipäivät

Nyt on käsissä ihana ja hauska nimipäiväkirja, jota ei kannata tutkiskella silloin, kun miettii nimeä lapselleen, saati sitten hakea omaa nimeään kirjan sivuilta. Miksi tämä kirja kannattaa lukea, niin siksi, että naurattaa. Kirja on niin kieli poskessa tehty, kirjoitettu ja kuvitettu, että sieltä löytää heti ne omansa, eli ne ketä ei voi sietää... Lue koko vinkki »
Torpeedoryhmä Kymijoki -kirjan kannessa on taustalla Anjalan kartano, jonka parvekkeelle on piirretty ihmisen siluetti, ja etualalla on joki.

Risto Malin: Torpeedoryhmä Kymijoki

Risto Malin on luonut viestintäyrittäjä Vilmalotta Henrikssonin, joka seikkailee nyt jo neljännessä dekkarissaan. Kirjassa keikutaan kahdella aikatasolla, kun kaikkea jännittävää tapahtuu 1970-luvulla ja se sitten heijastuu 2020-luvulle. Muistan kun olin Risto Malinin edellisen kirjan julkkareissa Anjalan kartanossa, joka on kuvattu Torpeedoryhm... Lue koko vinkki »
Nelosten tanssit -kirjan kannessa on piirros kuudesta juhla-asuisesta lapsesta, joista yksi istuu pyörätuolissa.

Silja Vuorikuru: Nelosten tanssit

Lasten selkokirja – kerta se on ensimmäinenkin ja olipa hyvä kerta! Silja Vuorikuru on kirjoittanut selkokielisen kirjan lapsille, Nelosten tanssit. Tarina etenee, kun on tulossa Nelosten tanssit, vähän ennen itsenäisyyspäivää. Keskiössä on Aada, jonka vinkkelistä tarina etenee. Sitä luulisi, että kun kyseessä on selkokirja, niin sen lukee va... Lue koko vinkki »
Ilmiantaja-kirjan kannessa on ihmisen violetti siluetti, josta erottuu valkoiset, hymyilevät hampaat. Sen kanssa lomittain on yksiön pohjapiirros.

Tiina Raudaskoski: Ilmiantaja

Olen lukenut näyttelijöiden elämäkertoja ja saanut Jouko Turkasta tietoa kaikin puolin. Luin Turkasta kirjoitetun Pahansisuinen-elämäkerrankin. Miksi? Ehkä siksi, että olisin edes jotenkin saanut ymmärryksen siemenen, miksi hän käyttäytyi niin. No, aika lailla hänestä on kirjoitettukin kaikenlaista. Taas annoin tilaisuuden ymmärtää häntä ja tart... Lue koko vinkki »
Äiti Airolan parempi maailma -kirjan kannessa on valokuva Outi Airolasta sinistä taivasta vasten.

Outi Airola: Äiti Airolan parempi maailma

Äiti Airolan parempi maailma ei ole kirja, jossa Äiti Airola kertoo, miten on kasvattanut lahjakkaita lapsia, jotka niittävät menestystä, jos siis ensimmäisenä tulisi sellainen ajatus mieleen. Kun lukee tämän kirjan, ei kuitenkaan ihmettele yhtään sitä, että perheen lapsista on kehittynyt niin lahjakkaita. Kirja sijoittuu Kokkolan Ykspihlajaan j... Lue koko vinkki »
Helikopterilääkäri : Työtä paineen alla -kirjan kannessa on valokuva lääkärihelikopterista lentokentällä iltahämärässä.

Heini Harve-Rytsälä: Helikopterilääkäri : Työtä paineen alla

Pari vuotta sitten luin Heini Harve-Rytsölän Helikopterilääkäri-kirjan ja nyt siihen tuli jatkoa. Ensimmäisessä kirjassa kerrotaan paljon tapauksia; tämä toinen kertoo sitten siitä, millaista työhön liittyvä paine ja stressi ovat. Helikopterilääkärin työ on erittäin mielenkiintoinen, mutta äärimmäisen vaativa. Minusta on aina ollut kiinnostavaa ... Lue koko vinkki »
Niko-kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva mustiin vaatteisiin ja leveälieriseen hattuun pukeutuneesta Niko Saarisesta ja kirjan nimi isoin kultakirjaimin.

Mari Koppinen: Niko : Kaikki mitä en ole kertonut

Tästä kirjasta voi olla monta mieltä ja heti aluksi on pakko mainita se, että pahimmat öyhöttäjät eivät sitä ole lukeneet. Minäpä olen ja joudun sitten puolustamaan sitä, miten hyvä kirja se on! Uskomatonta! Niko Saarinen on saanut maksaa ison hinnan julkisuudestaan. Mari Koppinen on tehnyt hienon työn ja koonnut kansien väliin Nikosta paljon si... Lue koko vinkki »
Syylliset-kirjan kannessa on taustalla epämääräinen maalaus, joka muistuttaa jotain metsämäistä. Päällä on kirjan nimi isoin punaisin kirjaimin.

Saija Kuusela: Syylliset

Syylliset on todella ihana ja luonnonläheinen tarina. Pidin siitä alusta loppuun asti ja vaikka se on minulla ihan fyysisesti käsissäni, niin kuuntelin sen metsässä. Kirja sisältää niin paljon aivan upeaa luonnon kuvausta, että kun siellä metsässä kuuntelin, niin oli pakko välillä suoristautua mustikoiden poiminnalta ja jättäytyä siihen fiilikseen,... Lue koko vinkki »
Mika Myllylän elämä -kirjan kannessa on valokuva Mika Myllylästä vyötäröään myöten suossa suksisauvat käsissään.

Mika Wickström: Mika Myllylän elämä

Mika Myllylästä on tänä syksynä ilmestynyt kaksi kirjaa, mikä sinänsä hämmästyttää, että miksi juuri samaan aikaan. Käsissäni on nyt Mika Wickströmin opus. Wickströmillä on urheilullista taustaa ja hän on kirjoittanut paljon kirjoja, joista heti ensimmäisenä nousevat mieleen lasten ja nuorten urheiluaiheiset kirjat. Minulla ei ole urheiluun mink... Lue koko vinkki »
Raiteet-kirjan kannessa on piirros höyryveturista, taskukellosta ja rautatiekiskoista.

Jari Järvelä: Raiteet

Odotan Jari Järvelän kirjoja aina innolla. Taaskaan ei tarvinnut pettyä. Raiteet on aivan upea kirja, joka ottaa lukijan heti raiteilleen. Kirja käsittelee mahtavalla tavalla rautateiden historiaa. Nykyihmisen näkökulmasta aika huvittavaakin on vaikkapa se, miten rautatietä vastustettiin. Sinänsä se on ymmärrettävää, koska ainahan kaikkea uutta on ... Lue koko vinkki »
Kertaalleen kuollut -kirjan kannessa on kuva teatterilavasta. Katsomossa istuu vaaleahiuksinen nainen. Punaisesta esiripusta on revitty iso pala, jonka takaa näkyy vaaleansinistä yksiväristä taustaa ja jonka reunat ovat revittyä paperia.

Eeva Soivio: Kertaalleen kuollut

Kertaalleen kuollut on vahva tarina siitä, kun ihmisen sydän pysähtyy ja eletään neljä minuuttia ilman sydämen toimintaa. Melkoista! Eeva Soivio on roolissaan Ryhmäteatterin lavalla, kun se tapahtuu, hän vain sammuu. Seuraavan kerran hän havahtuu sairaalassa. Hänet on saatu takaisin! Jo lapsena Soivio tunsi, että sydän jyskyttää, mutta ei sii... Lue koko vinkki »
Myrkkymurhat-kirjan kannessa on pöydällä pillereiä, lääkeruisku, mortteli ja valkoista jauhetta.

Tarja Lappalainen: Myrkkymurhat

Nyt olikin käsittelyssä mielenkiintoinen kirja. Tarja Lappalainen on perehtynyt myrkkymurhiin. Siisti tapa päästää ihminen päiviltä... Kirjan ensimmäisessä osassa kerrotaan erilaisilla myrkyillä tehdyistä murhista. Heti aluksi kerrotaan Tiinasta, joka tarjoili anopilleen ketunmyrkyllä maustettua kahvia ja teki miehelleen myrkytettyä tupakkaa. Tä... Lue koko vinkki »
Jope-kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva Jope Ruonansuusta.

Tommi Saarela: Jope

Tommi Saarela on saanut aikaiseksi melkoisen opuksen Jope Ruonansuusta (1964–2020). Se kertoo varsin kattavasti Jopen elämästä. Kirjailija itse kertoo heti alkumetreillä, ettei koskaan tavannut Ruonansuuta. Koko kansan suosikki Jope Ruonansuu on siis todella tuttu kaikille ja hänen poistumisensa keskuudestamme oli iso menetys. Tarina kulkee tosi... Lue koko vinkki »
Sit mutsi vietiin maijal ja faija lanssil -kirjan kannessa on vanha ja nuhjuinen perhevalokuva, jossa isä ja äiti pitelevät pientä lasta. Vanhempien silmien edessä on mustat palkit.

Mari Johanna Hauta-aho: Sit mutsi vietiin maijal ja faija lanssil

Tämä kirja kuuluu siihen kategoriaan, jota haluaa lukea. Siihen on oma syynsä. Kun lukee, miten vaikeaa jollain on ollut, osaa arvostaa omaa elämäänsä ja olla ruikuttamatta ihan turhista. Vaikka oma elämä ei olisikaan ollut ruusuilla tanssimista, mittakaavaa antaa kun lukee siitä, miten toisilla menee paljon huonommin. No, tässä kirjassa on sent... Lue koko vinkki »
Pahansisuinen-kirjan kannessa on vähän rakeinen valokuva Jouko Turkan kasvoista.

Kai Häggman: Pahansisuinen

Jouko Turkka (1942–2016) oli henkilö ja tapaus, josta ehkä jokaisella on jonkinlainen muistikuva ja jopa mielipide. Olen lukenut lukuisia näyttelijoiden elämäkertoja, joissa Turkka mainitaan milloin minkäkinlaisessa roolissa. En ole koskaan tavannut häntä, mutta muodostin hänestä jonkinlaisen profiilikuvan kaikista lukemistani tarinoista ja sen... Lue koko vinkki »
Monan katse -kirjassa on Vermeerin Tyttö ja helmikorvakoru -taulusta rajattu osa tytön kasvoja.

Thomas Schlesser: Monan katse

Tämä uusi ja ihana kirja on varsinainen herkkupala taiteen ystäville, isovanhemmille ja oikeastaan ihan kenelle tahansa. Itse ihastuin jo heti kansikuvaan, jossa on osa Vermeerin Tyttö ja helmikorvakoru -taulusta. Kirjan päähenkilö on Mona, joka on 10-vuotias ja saa sokeutumiskohtauksen. Aletaan pelätä, sokeutuuko tyttö lopulta kokonaan. Monan v... Lue koko vinkki »
Kuka pimeässä kulkee kirjan kannessa on tummasävyisiä lumpeita, oletettavasti naisen käsivarsi ja vähän hiuksia kannen reunassa. Kokonaisuus viittaa lammessa kelluvaan naisen ruumiiseen.

Elina Backman: Kuka pimeässä kulkee

Käsissäni on jo viides Elina Backmanin Saana Havas -dekkari. Olen kaikki edellisetkin lukenut ja tykännyt. Tykkääjiä riittää, koska kirjojen käännösoikeudet on myyty jo 17 maahan. Kuka pimeässä kulkee on tuttua Backmania, jossa tutuksi tulleet henkilöt ratkovat murhia, joilla ei mässäillä. Kaikki on jo tapahtunut, kun saavutaan paikalle ihmettel... Lue koko vinkki »