Pariton tanssikenkä -kirjan kannessa kesämekkoinen nainen istuskelee kiviaidalla. Naisella on paljaat jalat ja hänen vierellään on yksi sininen kenkä. Taustalla näkyy keltainen puutalo.

Mari Renko: Pariton tanssikenkä

Mari Renko jatkaa Ikoset-sarjaa. Kolmannessa osassa Ikosten sisaruksista vuorossa on Elias. Tarinat sijoittuvat Pielisen rannalle, Nurmekseen. Hienosti on saatu taas kaksi aikaa kulkemaan rinnakkain, sillä on nykyaika ja sitten eletään vuotta 1945. Onkin mielenkiintoista, kuinka ne saadaan kiedottua yhteen. Elias kuitenkin on siellä keltaise... Lue koko vinkki »
Kolme päivää, kolme yötä -kirjan kannessa on mustalla taustalla kuva miehen paljaasta ylävartalosta. Miehen päästä näkyy vain nenä, muu peittyy mustaan, samoin kuin miehen käsivarret.

Jyrki Kiiskinen: Kolme päivää, kolme yötä

Tämä on pieni ja koskettava kirja. Jyrki Kiiskinen on kirjoittanut sen niin, ettei siinä paljon pisteitä viljellä. Tajunnanvirtaa parhaimmillaan. Kainin äiti on kuollut ja vanheneva isä on huolenaiheena. Kainilla ei ole isänsä kanssa mitenkään lämpimät välit, vaan kokee lähinnä velvollisuudeksi käydä katsomassa kuinka isä voi. Isä on niitä patri... Lue koko vinkki »
Paitsi rakkaus -kirjan kannessa on ylivalotettu, lähes valkoinen kuva naisesta nojailemassa ikkunaan, jonka takana on neljä naista samanlaisissa vaaleissa asuissa.

Hanna Brotherus: Paitsi rakkaus

Mietin moneen kertaan, miksi luen tällaista kirjaa, joka ei kosketa minua millään lailla? Kirjan päähenkilö on Lilith, tanssija, joka loukkaantuu Pariisissa ja kun hän sieltä palaa Suomeen, selviää heti, ettei kaikki ole hyvin. Hänen luustonsa on jo kärsinyt pitkään jatkuneesta syömishäiriöstä. Hän joutuu hoitoon, paikkaan, jossa hoidetaan ihmisiä,... Lue koko vinkki »
Oravanpyörätreeni-kirjan pinkissä kannessa on kuvia: korsetti, käsi pitelemässä kuppikakkua jossa on synttärikynttilät 42, vaippa, tuttipullo, kirja, kynä ja imetysrintaliivit.

Henna Mäkelin: Oravanpyörätreeni

Oravanpyörätreeni on hirveän ihana kirja jo heti alkusilmäyksellä. Sillä niin on värikäs kansi, ettei voi millään olla huomaamatta. Siis sen tyylinen, että "Katso minua, ota ja kosketa", ja kun nimikin on niin vekkuli! Jos kirjan nimi on yhtä sanaleikkiä, mitä se sitten sisältää? Siitä kannattaa ottaa selvä. Edellisestä Rasituskoeaika-kirjasta t... Lue koko vinkki »
Marjaniemen kannessa on kukkia vaasissa. Kukat ovat osin jo nuutuneita.

Siina Tiuraniemi: Marjaniemi

Marjaniemi kiinnosti minua, koska se kertoo kommuunista, ihmisistä jotka asuvat samassa talossa. Olisi vaikea kuvitella, että itse kykenisin moiseen. Tässä kirjassa talo sijaitsee Marjaniemessä ja on nimeltään Lempilä, ja siellä asuu kirjastolaisia. Pienempi poliisi katsoo häntä ja näyttää miettivän, onko "kirjastolaiset" jonkinlainen lahko tai... Lue koko vinkki »
Keltainen-kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva maalaavasta Snellmanista keltaisella taustalla.

Raija Oranen: Keltainen

Kun aikoinaan varasin tämän kirjan, en edes tiennyt, mistä se kertoo, enkä tietenkään lue koskaan mitään pienellä präntillä kirjoitettua. Kanteen on kirjoitettu: "Lumoava romaani kuvataiteilija Anita Snellmanin elämästä". Minulla on kuitenkin luja luotto Raija Oraseen, joka kirjoittaa niin tenhoavasti kaikista jo eläneistä ihmisistä. On paljon ihan... Lue koko vinkki »
Mestari-kirjan punaisessa kannessa kirjan nimen läpi näkyy naisen silmät, jotka tuijottavat lukijaa.

Tatiana Elf: Mestari

Satuin kuuntelemaan Tatiana Elfin aikaisemman kirjan Huijari ja olin heti sen jälkeen ihan sekaisin kauan aikaa, että mitä hemmettiä juuri kävin läpi? Aivan järjettömän huikea tarina ja sitten vielä suomalainen kirjailija! Sekä Huijari että tämä Mestarikin kertovat Rebekka Nummesta, joka on sosiopaatti. Alkuasetelma on sellainen, että sitä alkaa... Lue koko vinkki »
Matleenan kannessa on rakeinen ja haalistunut valokuva nuoresta naisesta, jolla on pitkä liivitakki, valkoinen paita, polvipituinen hame ja valkoiset polven yli ulottuvat saappaat.

Eveliina Talvitie: Matleena

Matleena on Helgan tytär ja niin jatkuu tämä Ompelija-sarja, joka on varsin jännää tekstiä. Jo Helga oli sellainen omintakeinen tyyppi ihmisenä, mutta ei vaan parane tyttäressä tyyli. Tai onhan kummallakin oma tyyli, mutta sellainen, jota ei vaan ota omakseen. Helgasta saimme lukea kirjassa Helga. Helga oli aikoinaan lähtenyt kotiseuduiltaan ja ... Lue koko vinkki »
Mykkien pöydän kannessa on tyhjä viinilasi, josta seinälle heijastuva varjo on puolillaan punaviiniä.

Anna-Leena Härkönen: Mykkien pöytä

Kun sain tämän kirjan, ensi alkuun ajattelin odotella äänikirjaversiota. En kuitenkaan malttanut odottaa, sillä olen varmaan kaikki Anna-Leena Härkösen kirjat lukenut ihan lukemalla. Kaikki on luettu, aina sieltä Häräntappoaseesta alkaen. Niinpä pidin Mykkien pöytää iltasatunani. Tutustuin siinä heti alkuun päähenkilö Leniin. Leni on 56-vuotias,... Lue koko vinkki »
Tukka hyvin -kirjan kannessa on kuva naisen päästä. Naisella on valtavan korkea tukka, jossa on sakset, viinilasi ja fööni.

Soili Pohjalainen: Tukka hyvin

Osuin valitsemaan luettavaksi viihderomaanin. Luen niitä vähemmän, mutta tähän tartuin koska sen on kirjoittanut Soili Pohjalainen. Pohjalaisen tyyli viehättää ja ne kevyet "heitot" sinne tarinan höysteeksi naurattavat. Tukka hyvin kertoo Ilonasta. Hän on kampaaja, jonka oma tukka ei ole hyvin. Hän on eronnut Markuksesta ja heillä on yhteinen ty... Lue koko vinkki »
Turistin kannessa on parrakkaan miehen sivuprofiili, jonka läpi näkyy Lapin tunturimaisemaa. Kannessa on runsaasti punaisia veriroiskeita.

Bosse Hellsten ja Noora Mustajoki: Turisti

Kiinnostuin tästä kirjasta muutamasta syystä ja niitä olivat muun muassa se, kun kirjan kirjoittajista toinen on kirjastoalan ihminen. Usein mietin, että onko niin, että kun toimii työssään kirjojen kanssa, haluaa itsekin kirjoittaa kirjan. Lisäksi Turisti sijoittuu Lappiin ja siellä enimmäkseen Leville. En ole mikään tavallinen Lapin matkailija... Lue koko vinkki »
Isän tyttö -kirjan kannessa on kuva tytöstä kukka kädessä, lapsen piirtämiä tähtiä, linnun ääriviivat ja kirjan nimi lapsellisella kaunokirjoituksella kirjoitettuna.

Petra Bühler: Isän tyttö

Ajattelin kirjailijan nimen perusteella tämän olevan käännösromaani, vaan eipä ollutkaan. Esikoiskirjailija Petra Bühler on kotoisin Haminasta, joten otin heti haltuun koko tarinan, niin kuin se olisi ollut omani. Isän tyttö on perheromaani. Sellaiset ovat aina kiinnostavia, sillä jokainen on elänyt perheessä, jossa on vanhemmat. Oma lapsuus ja ... Lue koko vinkki »
Säädytön-kirjan kannessa on vaaleaa liljakuvioitua tapettia kirjan nimen taustalla.

Henrika de Kermadec: Säädytön

Kun sain tämän kirjan, olin ensin, että mitä hemmettiä olen tilannut, jonkin ulkomaisen romanttisen hömpän? Vaan kun aloin tarkemmin ottaa tilanteen haltuun, niin olin heti ihan innoissani. Ehei, tämä on suomalaisen naisen korona-ajan tarina, joka puree! Henrika de Kermadec kertoo heti kättelyssä, että ”Tämä on tosielämän satu” ja sitten paljon ... Lue koko vinkki »
Sinua sinua -kirjan kannessa on kuva kadulla seisovasta naishahmosta, jonka pään peittää töherretty sydän.

Petri Tamminen: Sinua sinua

Petri Tamminen kuuluu suosikkeihini. Tarinan voi kertoa jaarittelemattakin. Ei mitään niin rönsyileviä runsassanaisia lauseita, että kun loppuun pääsee, niin ei enää muista, mistä se alkoi. Tamminen on tiivistämisen mestari ja lukiessani joudun kyllä miettimään, että kuinkahan kauan tätä tekstiä on hinkattu, ettei siinä ole mitään liikaa ja silti k... Lue koko vinkki »
Koskaan et voi tietää -kirjan kannessa on iso keltainen puinen mansardikattoinen omakotitalo. Ympäristö on pimeä, talon takana on synkkää metsää ja lunta sataa. Talo on muuten pimeänä, mutta alakerrassa palaa kahden ikkunan takana valo ja yläkerrassa kahden ikkunan takana on valo ja ikkunassa seisoo joku katsellen ulos.

Helena Lehtovirta: Koskaan et voi tietää

Koskaan et voi tietää -dekkari alkaa Johannan ja Jaakon häiden jälkeisestä päivästä. Ollaan mansardikattoisessa talossa Espoon Lintuvaarassa ja kuinka ollakaan, eräs häävieras ei herääkään. Johanna Palo on eläinlääkäri ja hänen miehensä kustantaja. Mielenkiintoinen parisuhde, jonka kestävyydestä lukija ei mene kyllä takuuseen, mutta murha ei ain... Lue koko vinkki »
Metsänhelma-kirjan kansi. Tekstin takana on havumetsää, kuusien siluetteja.

Ukko Bamberg: Metsänhelma

Metsänhelmaan tartuin ensisijaisesti, koska sillä oli ihana nimi ja ajattelin pääseväni sen kanssa metsän helmaan. Pääsinkin, mutta vain ajoittain. Kirjassa on varsin eristäytynyttä elämää elävä perhe. Lukeminen alkoi ahdistaa: perheen isä oli niin kamala, etten voinut häntä sietää missään vaiheessa. Se, miten hän kohteli perhettään, oli niin an... Lue koko vinkki »
Kylmä talo

Outi Pakkanen: Kylmä talo

Olipa ihanaa saada pitkästä aikaa Outi Pakkasen kirja luettua. Viime vuonna kun ei kirjaa tullutkaan, niin nyt se tuntui sitten erityisen maukkaalta, kun joutui enemmän odottamaan. Kylmä talo kertoo lauttasaarelaisesta talosta ja sen asukkaista. Talossa on juuri ollut linjasaneeraus ja asukkaat ovat päässeet muuttamaan takaisin. Talossa asuu mit... Lue koko vinkki »
Epäonnistumisia

Varpu Hintsanen: Epäonnistumisia

Epäonnistumisia on hyvä kirja, vaikka onkin luokiteltu elämäntaito-oppaisiin. Olen aina vastustanut sitä, että lukisin kirjoista, miten minun tulisi elää, kun on olevinaan niin vahva tunne siitä, että tiedän kyllä itse. Vaan tartuinpa tähän kirjaan, koska kuuntelin aikoinaan Varpu Hintsasen kirjan Valo joka ei kadonnutkaan. Siitä ei ole vinkkiä tää... Lue koko vinkki »
Iltatähti

Laura Malmivaara: Iltatähti

Kun kolme vuotta sitten luin Laura Malmivaaran kirjan Vaiti, oli ihan selviö, että halusin lukea myös tämän uusimman, Iltatähden, joka on tavallaan jatkoa edelliselle. Malmivaara kirjoittaa autofiktiota. Ne jotka lukevat lehtiä, ovat varmaan tietoisia siitä, että Laura sai perheeseen iltatähden. Minä en ollut ja niin ollen koko kirja oli minulle... Lue koko vinkki »
Anita

Niina Holopainen: Anita

Tätä kirjaa en olisi halunnut lukea. Jotenkin sitä vain kiinnostukseni heräsi ja eikä mennyt aikaakaan, kun käsissäni oli kirja, joka aiheutti välillä lähes kauhunomaisia olotiloja. Anita ei ole niitä, joilla olisi ollut onnellinen ja huoleton lapsuus. Oli niin huonot kortit jaettu, että olisivat saaneet jäädä jakamatta. Anita joutui kestämään a... Lue koko vinkki »