Pääroolissa Esko Roine -kirjan kannessa on kuva Esko Roineesta.

Antti Heikkinen: Pääroolissa Esko Roine

Tämä kirja on vallan ihana aarrearkku, jos tykkää teatterista. Jos ei tykkää teatterista, tämä on silti aivan mahtava teos siitä, millaista näyttelijän työ on. Kirjassa on hyvin on kuvattu sitä, millainen palo näyttelemiseen on, kun ei halua muuta tehdä ja työ vain jatkuu, vaikka ikää tulee. Antti Heikkinen osaa todella hyvin kertoa näistä ikään... Lue koko vinkki »
Pariton tanssikenkä -kirjan kannessa kesämekkoinen nainen istuskelee kiviaidalla. Naisella on paljaat jalat ja hänen vierellään on yksi sininen kenkä. Taustalla näkyy keltainen puutalo.

Mari Renko: Pariton tanssikenkä

Mari Renko jatkaa Ikoset-sarjaa. Kolmannessa osassa Ikosten sisaruksista vuorossa on Elias. Tarinat sijoittuvat Pielisen rannalle, Nurmekseen. Hienosti on saatu taas kaksi aikaa kulkemaan rinnakkain, sillä on nykyaika ja sitten eletään vuotta 1945. Onkin mielenkiintoista, kuinka ne saadaan kiedottua yhteen. Elias kuitenkin on siellä keltaise... Lue koko vinkki »
Häke 112 -kirjan kannesssa on kuva hätäkeskuspäivystäjästä tietokoneen äärellä. Taustalla näkyy sumeana tulipalolta näyttävä onnettomuuspaikka ja kirjan nimen 112-numerot ovat liekehtiviä.

Pekka Heikkinen ja Heidi Holmavuo: Häke 112 : Näkymätön auttaja

Moni on soittanut numeroon, josta vastataan "Hätäkeskus". Mutta onko tullut mieleen, että siellä on työntekijä, jonka pitää osata toimia ja aina tilanteen mukaan, koska Hätäkeskukseen soittaessa on hätä ja apua pitää saada. Häke 112 on mahtava selonteko siitä, mitä Hätäkeskuksessa tapahtuu, kun sinne soitetaan. Siellä on ihminen, jonka on otetta... Lue koko vinkki »
Elina Karjalainen : Pienellä pilvenhattaralla -kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva Elina Karjalaisesta ja piirros Uppo-Nallesta.

Silja Vuorikuru: Elina Karjalainen : Pienellä pilvenhattaralla

Minulle Uppo-Nalle oli aikoinaan kova juttu, vaikka en juurikaan niitä tarinoita lukenut, vaan koska Uppo-Nalle tuli kauppoihin ja ihastuin siihen, miten soma nalle voi olla. Hankin oman Uppo-Nalleni heti ja siinä meni aikaa, koska piti valkata juuri se oma nalle ja löytyihän se sitten. Sitä kauppaa ei enää ole, mutta minulla on edelleen Uppo-Nalle... Lue koko vinkki »
Kolme päivää, kolme yötä -kirjan kannessa on mustalla taustalla kuva miehen paljaasta ylävartalosta. Miehen päästä näkyy vain nenä, muu peittyy mustaan, samoin kuin miehen käsivarret.

Jyrki Kiiskinen: Kolme päivää, kolme yötä

Tämä on pieni ja koskettava kirja. Jyrki Kiiskinen on kirjoittanut sen niin, ettei siinä paljon pisteitä viljellä. Tajunnanvirtaa parhaimmillaan. Kainin äiti on kuollut ja vanheneva isä on huolenaiheena. Kainilla ei ole isänsä kanssa mitenkään lämpimät välit, vaan kokee lähinnä velvollisuudeksi käydä katsomassa kuinka isä voi. Isä on niitä patri... Lue koko vinkki »
Paitsi rakkaus -kirjan kannessa on ylivalotettu, lähes valkoinen kuva naisesta nojailemassa ikkunaan, jonka takana on neljä naista samanlaisissa vaaleissa asuissa.

Hanna Brotherus: Paitsi rakkaus

Mietin moneen kertaan, miksi luen tällaista kirjaa, joka ei kosketa minua millään lailla? Kirjan päähenkilö on Lilith, tanssija, joka loukkaantuu Pariisissa ja kun hän sieltä palaa Suomeen, selviää heti, ettei kaikki ole hyvin. Hänen luustonsa on jo kärsinyt pitkään jatkuneesta syömishäiriöstä. Hän joutuu hoitoon, paikkaan, jossa hoidetaan ihmisiä,... Lue koko vinkki »
Oravanpyörätreeni-kirjan pinkissä kannessa on kuvia: korsetti, käsi pitelemässä kuppikakkua jossa on synttärikynttilät 42, vaippa, tuttipullo, kirja, kynä ja imetysrintaliivit.

Henna Mäkelin: Oravanpyörätreeni

Oravanpyörätreeni on hirveän ihana kirja jo heti alkusilmäyksellä. Sillä niin on värikäs kansi, ettei voi millään olla huomaamatta. Siis sen tyylinen, että "Katso minua, ota ja kosketa", ja kun nimikin on niin vekkuli! Jos kirjan nimi on yhtä sanaleikkiä, mitä se sitten sisältää? Siitä kannattaa ottaa selvä. Edellisestä Rasituskoeaika-kirjasta t... Lue koko vinkki »
Marjaniemen kannessa on kukkia vaasissa. Kukat ovat osin jo nuutuneita.

Siina Tiuraniemi: Marjaniemi

Marjaniemi kiinnosti minua, koska se kertoo kommuunista, ihmisistä jotka asuvat samassa talossa. Olisi vaikea kuvitella, että itse kykenisin moiseen. Tässä kirjassa talo sijaitsee Marjaniemessä ja on nimeltään Lempilä, ja siellä asuu kirjastolaisia. Pienempi poliisi katsoo häntä ja näyttää miettivän, onko "kirjastolaiset" jonkinlainen lahko tai... Lue koko vinkki »
Markku Toikka -kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva Markku Toikasta pukeutumassa.

Mika Wickström: Markku Toikka : erikoisten roolien mies

Koska pidän suunnattomasti teatterissa käymisestä ja kotimaisista elokuvista, niin toki minua aina kiinnostavat näyttelijät, taitavat ammattilaiset ja heidän työnsä. Nyt oli vuorossa Markku Toikka ja hänestä kertova kirja, jonka on kirjoittanut Mika Wickström. Kirja on saatavana myös Markku Toikan itsensä lukemana äänikirjana. On aina mielenkiin... Lue koko vinkki »
Viipurin viulu -kirjan kannessa on mustavalkoinen kuva, jossa on tiiliseinää, piirros viulusta ja kahden ihmisen sivuprofiilien siluetit.

Jaakko Jokinen: Viipurin viulu

Tartuin Viipurin viuluun, koska sen aihe oli niin mielenkiintoinen! On erittäin arvokas viulu, jota havittelee kolme tahoa, kaksi hyvää ja yksi pahis. Viulu on 300 vuotta vanha Guarneri del Gesú, joka on rakennettu Cremonassa ja sen jälkeen sen vaiheet ovat olleet moninaiset. Se on ollut Viipurissa, Budapestissä ja viimeisenä Lontoossa ja nyt se on... Lue koko vinkki »
Raitahameessa-kirjan kannessa on vanha valokuva naisvangista.

Johanna Annola: Raitahameessa

Tämä kirja se on mielenkiintoinen, sillä vankilat ovat aina kiinnostaneet minua. Raitahameessa valottaa naisvankien elämää 1800-luvun Suomessa. Sisältö on jaksotettu hyvin: kirja kertoo miksi naiset joutuivat vankilaan, millaista elämä vankilassa oli, miten uskonasiat ja koulutus hoidettiin, millaisia suhdeverkostoja muurien takana syntyi, miten... Lue koko vinkki »
Verta valkokankaalla -kirjan kannessa on vesivärimaalaukselta näyttävä kuva tummasta hahmosta keltaisen asemarakennuksen edessä.

Tommi Liimatta: Verta valkokankaalla

Tommi Liimatan tekstiä on aina ilo lukea, sillä se on niin rikasta ja antoisaa, sellaista, jonka mukaan oikein tempautuu. Verta valkokankaalla -kirjan ensimmäinen osa kertoo perheestä, joka muuttaa maalle ajan hengen mukaan, sillä eikös se ole jotenkin sitä, kun peruskaupunkilaiset haluavat maalle ja luontoon. No, kaupunkiasunto pitää myydä, mut... Lue koko vinkki »
Keltainen-kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva maalaavasta Snellmanista keltaisella taustalla.

Raija Oranen: Keltainen

Kun aikoinaan varasin tämän kirjan, en edes tiennyt, mistä se kertoo, enkä tietenkään lue koskaan mitään pienellä präntillä kirjoitettua. Kanteen on kirjoitettu: "Lumoava romaani kuvataiteilija Anita Snellmanin elämästä". Minulla on kuitenkin luja luotto Raija Oraseen, joka kirjoittaa niin tenhoavasti kaikista jo eläneistä ihmisistä. On paljon ihan... Lue koko vinkki »
Joka yksin jää -kirjan kannessa on mustalla taustalla kaksi heikosti erottuvaa päärynää, joissa on veritahroja.

Elina Backman: Joka yksin jää

Joka yksin jää on jo kuudes Saana Havas -dekkari. Saana Havas on true crime -podcastaaja, jonka tielle osuu aina mitä jännittävämpiä juttuja. Jan Leino taas on rikosetsivä ja niin onkin tapauksia, joita voidaan tutkia molemmin puolin. Nyt on sitten sellainen tilanne, että Saana ja rikosetsivä Jan Leino ovat edenneet suhteessaan niin pitkälle, e... Lue koko vinkki »
Testamenttini-kirjan kannessa on mustalla taustalla valokuva Pate Mustajärvestä istumassa tuolissa Teräsmies-paita päällään.

Tina Finn ja Pauli Antero Mustajärvi: Pate Mustajärvi : Testamenttini

Kun sain tietää, että tämmöinen kirja on tekeillä, olin siitä heti kiinnostunut ja varasinkin sen ja jäin odottamaan sen valmistumista. Vaan kuinkas sitten kävikään!? Kirjan piti olla Pauli Mustajärven testamentti siitä, mitä hän oli tehnyt ja kuinka voisi sitten heittää jäähyväiskeikat 70 vuoden virstanpylvään myötä, mutta Paulin lähtö tuli sit... Lue koko vinkki »
Suksin kuuseen -kirjan kannessa on lumihangessa kuvattu pieni tinahiihtäjä hiihtämässä kohti pienoismallikuusta.

Jari Nenonen: Suksin kuuseen

Haminalainen Jari Nenonen aikoinaan värkkäsi Jallun pakinoita; siitä mie hänet yhytin. Kirjoja hän on suoltanut aika sakeasti ja tämä on sitten se jäähyväiskirja ja järjestyksessään 60. teos. Nenonen on kirjoittanut kirjoja kieli poskessa, toinen toistaan huvittavimpia ja huumorin kukka on tuoksunut tai haissut, ihan miten kukin on sen kokenut. ... Lue koko vinkki »
Mestari-kirjan punaisessa kannessa kirjan nimen läpi näkyy naisen silmät, jotka tuijottavat lukijaa.

Tatiana Elf: Mestari

Satuin kuuntelemaan Tatiana Elfin aikaisemman kirjan Huijari ja olin heti sen jälkeen ihan sekaisin kauan aikaa, että mitä hemmettiä juuri kävin läpi? Aivan järjettömän huikea tarina ja sitten vielä suomalainen kirjailija! Sekä Huijari että tämä Mestarikin kertovat Rebekka Nummesta, joka on sosiopaatti. Alkuasetelma on sellainen, että sitä alkaa... Lue koko vinkki »
Matleenan kannessa on rakeinen ja haalistunut valokuva nuoresta naisesta, jolla on pitkä liivitakki, valkoinen paita, polvipituinen hame ja valkoiset polven yli ulottuvat saappaat.

Eveliina Talvitie: Matleena

Matleena on Helgan tytär ja niin jatkuu tämä Ompelija-sarja, joka on varsin jännää tekstiä. Jo Helga oli sellainen omintakeinen tyyppi ihmisenä, mutta ei vaan parane tyttäressä tyyli. Tai onhan kummallakin oma tyyli, mutta sellainen, jota ei vaan ota omakseen. Helgasta saimme lukea kirjassa Helga. Helga oli aikoinaan lähtenyt kotiseuduiltaan ja ... Lue koko vinkki »
Olga Temonen : Aika jonka sain -kirjan kannessa on hieman epäterävä valokuva Olga Temosesta.

Anneli Juutilainen ja Olga Temonen: Olga Temonen : aika jonka sain

Tämän kirjan lopun piti olla erilainen, paljon parempi, sellainen, missä kaikki päättyy siihen, että ollaan edelleen elossa, vaan toisin kävi. Anneli Juutilainen alkoi rakentaa ja kerätä tätä kirjaa kasaan yhdessä Olga Temosen kanssa. Kaikki alkaa kivasti, kerrotaan Olgan lapsuudesta, Tuukka tulee mukaan kuvioihin, he muuttavat maalle Iittiin. L... Lue koko vinkki »