Kini Laine, kirjailijoiden ystävä

Mikko – 4.7.2024

Kirjavinkkien kesän ja syksyn ohjelmassa on haastattelusarja, jossa käyn läpi Kirjavinkkien aktiiviset kirjoittajat. Tarkoituksena on tehdä Kirjavinkkien taustavoimia tutummaksi lukijoille.

Käyn vinkkaajalistaa läpi senioriteettijärjestyksessä, eli ensimmäisenä on vuorossa Kini, Kaakkois-Suomen lahja kotimaisille kirjailijoille. Kini aloitti Kirjavinkeissä jo vuonna 2007, ensimmäisenä vinkkinään kesäkuussa ilmestynyt Hannu Väisäsen Toiset kengät.

Vuosien varrella Kini on kirjoittanut yli 900 vinkkausta. Niiden aiheissa korostuvat huumori, muistelmat ja elämäkerrat, jännärit ja murrekirjallisuus.

Kini Laine

Miten haluaisit esitellä itsesi Kirjavinkkien lukijoille, jotka eivät sinua vielä tunne?

Oon jo veteraani, mutta lapsesta asti lukenut, heti kun opin lukemaan, on kirjoja kulunut. Lukemiseen ei kotona kannustettu, pikemminkin se oli asia, josta sai käsityksen, että se on turhaa. Joskus olen miettinyt, että juuriko sen takia minusta tuli kirjojen suurkuluttaja, kun se oli tavallaan ”kiellettyä”? Vaan moninaiset olivat ne keinot, miten sai luettua, kun ei olisi saanut.

Tein töitä ravintola-alalla, kunnes menin naimisiin ja aloin lisääntyä. Olin lasten kanssa kotona yhdeksän vuotta ja sitten änkesin itseni vuonna 2003 kirjastoon töihin, koska se oli unelmieni työpaikka. Olen nykyään erikoiskirjastovirkailija ja edelleen se on unelmieni työpaikka.

Liityit Kirjavinkkeihin vuonna 2007. Muistatko vielä miksi ja miten?

Siitä on jo niin kauan, että varsinaista liittymistä en muista, mutta sen syyn muistan. Sana VINKKI oli se tärkein. En ole koskaan tykännyt arvosteluista, enkä sellaiseen itse ryhtyisi. Kun vinkkaa jostain, niin se on aina hyvä asia. Jos joku kirja on sellainen, mistä en pidä, en kerro siitä, koska uskon vakaasti, että sille on lukijansa. Luen vain hyviä kirjoja, joista haluan kertoa mahdollisimman monille.

Millainen lukija olet? Olet töissä kirjastossa, käytätkö lukijanakin paljon kirjastoa vai pärjäätkö Kirjavinkkien arvostelukappaleilla? Ostatko paljon kirjoja? Pidätkö arvostelukappaleet vai lähtevätkö ne kiertoon, millainen kotikirjasto sinulla on?

Olen himolukija. Voisin lukea kaiken aikaa. Minulla on aina monta kirjaa pinossa sohvalla, joita luen vuoron perään, sitten on yöpöytäkirjat ja vessakirjat. Haluaisin korostaa tätä ”vessakirja”-osiota sen verran, että kun siellä tulee vietettyä tovi jos toinenkin, niin jätän luurin tupaan, eikä silti tartte tuijottaa vessan seinää, vaan voin lukea! Novelleja, runoja ja niin edelleen. Tosi kiva, kun voi mennä vessaan riemumielin, että jee, mitä siellä seuraavaksi tapahtuu.

Kyllä lainaan kirjastosta, koska käsieni kautta kulkee niin paljon kaikkea ihanaa, että ei voi olla tarttumatta niihin. Ostan myös, koska joskus on vaan ihan pakko saada joku tai sitten ostan lahjaksi. Suurimman osan arvostelukappaleista laitan Facebookin lauantain kirja-arvontoihin. Se on kivaa, koska samalla sekin on kirjavinkki ja jokainen osallistuja joutuu vastaamaan johonkin kysymykseen. Arvonta tapahtuu aina niin, että kirjaan kaikkien osallistujien nimet ylös ja numeroin ne sikin sokin ja laitan tyttärelleni viestin, että kerro numero x-y väliltä.

Oma kotikirjastoni on sitä luokkaa, että makuupaikatkin on täytetty. Lapseni ovat sanoneet usein, että voisiko äiti kotonakin tehdä kirjapoistoja, mutta kun…

Millaisista kirjoista pidät? Näyttäisit olevan kiinnostunut ainakin huumorista, dekkareista ja jännäreistä, muistelmista ja elämäkerroista. Onko jotain genrejä, joihin et mieluusti tartu?

Pidän aika lailla monenlaisista kirjoista, mutta sitten on joku genre, mihin en vaan pääse sisään. Anteeksi kovasti, mutta fantasia ei uppoa, koska minulla on sellainen mielenlaatu, että pitää aina ymmärtää missä mennään. Sama juttu on tieteiskirjallisuuden kanssa. Olen siis tutustunut näihin ja ymmärtänyt hyvin nopeasti, että eivät ole minun juttujani. Vaan olen hyvilläni, jos joku tykkää, koska aina ihanaa, jos ja kun joku lukee.

Ainakin Kirjavinkkeihin olet kirjoittanut yli 90-prosenttisesti kotimaisista kirjoista. Eniten lukemiesi kirjailijoiden listalla ei ole yhtään ulkomaalaista nimeä. Puhutteleeko kotimainen kirjallisuus enemmän?

Pidän tavattomasti kotimaisista kirjoista, jo senkin takia, että joko tiedän kirjailijan tai sitten haluan oppia tietämään, voisinko pyytää häntä kirjailijavieraaksi. Kotimaiset kirjailijat ovat vaan lähellä sydäntäni.

Silti – ulkomaiset kirjailijat ovat myös nam ja heitä aika lailla kuuntelen äänikirjoina.

Kuuntelet tosiaan jonkun verran äänikirjoja ja oletpa joskus nauttinut samaa kirjaa sekä luettuna että kuunneltuna. Et taida tehdä suuremmin eroa eri formaattien välille? Mitä ajattelet äänikirjoista ylipäänsä? Onko tullut vastaan sellaisia kirjoja, jotka toimivat selvästi paremmin joko painettuna tai äänikirjana?

Tämä on paha kysymys vastata nykypäivänä. Joskus kerroin vuoden vaihteessa somessa paljonko olen lukenut tai kuunnellut äänikirjoja. Nykyään olen hiljaa. Vältän keskusteluja aiheesta, koska se tuntuu olevan niin vastakkainasettelua. Itselleni äänikirjat ovat kuitenkin eräänlainen pelastus, koska silloin kun en voi lukea, niin voin kuunnella kirjaa. Kuuntelen ihan kaiken aikaa, kun teen jotain muuta. Kuunnellessani äänikirjaa, mietin aina, kuka tästä tykkäisi ja niin voin suositella kirjaa asiakkaille.

Usein minulla on jo kirja, jonka kuuntelen äänikirjana, mutta sitten kuunneltuani sen palaan fyysiseen kirjaan ja luen sieltä pätkiä ja nautin uudestaan.

Mutta kirjailijoiden pitäisi saada kuunnellusta kirjasta kunnon korvaus ja lukijan vain se kertakorvaus!

Järjestät töissäsi kirjailijavierailuja. Onko kirjailijoita, jotka ovat jääneet vuosien varrelta erityisesti mieleen jollain tavalla? Kuka on tehnyt vaikutuksen? Oletko löytänyt kirjailijavierailujen myötä uusia suosikkeja luettavaksi?

Olen järkännyt jo niin kauan, eli vuodesta 2006, että niihin vuosiin mahtuu todella monia kirjailijoita. Olen kirjailijoiden ihailija ja esimieheni teetti minulle joskus jopa käyntikortin, jossa luki “Kirjailijan ystävä”.

En voi sanoa ketään ylitse muiden. Jokainen kirjailija on omanlaisensa ja kun on kertonut työstään, se on ollut palkitsevaa. Luen paljon juuri siksi kotimaista kirjallisuutta, kun tiedän, miten se on syntynyt. Siksi en voisi myöskään kirjoittaa kirjaa, koska olen niin monen työvaiheen kuullut. Ei se ole niin helppoa, kuin sitä äkkisiltään luulisi.

Kirjan kirjoittaminen on aikamoinen prosessi, joten en lue kritiikkejä, koska en halua tietää, mikä jonkun mielestä meni pieleen. Kukaan ei kirjoita tieten tahtoen huonoa kirjaa!

Sait vuonna 2021 Kirjailijaliiton Kirjailija kiittää -palkinnon. Se on komea tunnustus, vaan oletkin tainnut tehdä kirjojen ja lukemisen eteen paljon hommia muutenkin kuin Kirjavinkkien avustajana?

Olen ollut mukana Kouvolan Dekkaripäivien toiminnassa ja Kymilibri-kirjamessujen talkoissa, mutta nyt olen jättänyt ne hommat vähemmälle. Nettiradio RadioSE:ssä on ohjelma Kulttuurin kimpussa, jossa minä ja ystäväni Jukka tarinoimme kulttuurista, ja joka jaksossa on myös pari kirjavinkkiä.

Olet seurannut Kirjavinkkien kehitystä melkein 20 vuotta. Onko jokin muuttunut vuosien varrella? Mikä on saanut sinut pysymään mukana kaikki nämä vuodet?

No ei mitenkään isommin. Vinkit ovat vinkkejä ja siksi tykkään olla mukana. Arvostelu tai kritiikki osuu aina minua pahasti johonkin.

Mitä haluaisit suositella Kirjavinkkien lukijoille juuri nyt?

Ai niin ku pari mahtavaa kirjaa!!!

Kotimaisista Salla Leponiemen Firenzeläiset elämät ja Kari Valton Loiset, ulkomaisista Melissa Da Costan Kaikki taivaan sini ja Sofia Lundbergin Viimeinen taideteos.

Oikeasti voisin laittaa sellaisen top 20 -listan, koska on niiiiiin paljon mahtavia kirjoja!

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 303 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.