Aava ymmärsi vaihtelun kaipuun ja nyökkäsi. Hassua, etteivät he vielä tienneet tätä asiaa toisistaan.
Anni Niskasen Lehmuslahti-sarjan kolmannessa osassa Aava ja Eemil ovat päätyneet yhteen ja tutustuvat toisiinsa ja taustoihinsa syvemmin.
Lehmuslahti on kuvitteellinen kylä Kaakkois-Suomessa lähellä itärajaa, ja niin kuin kunnon maalaiskylässä aina, siellä toimii varsin vireä kyläyhdistys, jonka topakat rouvat ideoivat monenlaista. Topakkuuden huippuna on Petterin ja Eemilin isoäiti Pirkko, joka huomauttelee ihan kaikesta. Varsin raskas ihminen miniänkin mielestä.
Kyläyhdistys järjestää muun muassa pop up -ravintolapäivän. Petteri on koettanut asettaa rouvasväen aisoihin ja luvannut yksinkertaista lohikeittoa ruisleivän kanssa.
”Missä se sinun veljesi on?” Pirkko kysyi maireasti Petteriltä.
”Ei juuri nyt täällä”, Petteri vastasi sekoitellessaan keittokattilan sisältöä.
”No ei varmasti. Kuulin pikkulinnuilta, että hän päätti taas lähteä.”
Eemil kipuilee omaa keskeneräisyyttään ja sitä, että Aavan ura etenee. Petteri tarjoaa hänelle Kontiorannan osakkuutta. Meneekö majatalo aina Eemilin edelle? Siltä vaikuttaa, kun tärkeänä vapaailtana Aavaa tarvitaan avuksi. Myrsky on katkonut sähköt ja asiakas kompastunut portaissa.
Myös ystäväporukan Samun elämä uudistuu. Hän ostaa tädiltään kahvilan, jossa työskentelee.
”Uudistan listaa sen verran, että jätän kakut ja muut Reijan suosimat jutut pois ja tuon tilalle salaatteja, täytettyjä voileipiä ja muuta vähän ruokaisampaa. Makeista vaihtoehdoista pidän tarjolla vain muutamia juttuja. Pullaa ainakin on pakko olla, jos aion saada kanta-asiakkaat jäämään. Juhla Mokkakin tekisi mieli poistaa ja keskittyä erikoiskahveihin, mutta ei se kannata.”
Eemil ei ravintolapäivän aikoihin häipynyt sentään lopullisesti eikä kauas, ainoastaan järjestämään ajatuksiaan ja elämäänsä. Hän saa soitonopettajan sijaisuuden lähikaupungista ja löytää vuokra-asunnon. Sängyssä on, erikoista kyllä kaksi peittoa ja tyynyä, vessassa kaksi kylpypyyhettä.
”Vai niin”, Eemil totesi viattomasti. ”Kuulin että näissä asunnoissa saattaa talvella vetää, siksi useampi peitto. Ja pyyhkeitä on kaksi siltä varalta, että toinen on pyykissä.”
Kun mies on vielä tehnyt selkoa siitä, että astioita on aika paljon, ettei tarvitse heti tiskata, Aava jatkaa:
”Ja vessan peilikaapissakin on kaksi hammasharjaa, jos toinen sattuisi tipahtamaan pönttöön?”
”Juuri niin”, Eemil vakuutteli. ”Alat saada jutun juonesta kiinni.”






