Pahasti tehty

Seppo Jokinen: Pahasti tehty

Sakari Koskinen on niin hyvä tyyppi, että kun hänet tapaa, tulee hyvä mieli ja nyt oli kerennyt jo tulla ikävä. Jos olisi mahdollista, niin olisin halannut. Komisario Koskisen mieltä rasittaa nyt moni asia! Murhattu ihminen löytyy autosta, mutta siinä sitä onkin sitten pähkinää nakerrettavaksi, että kuka on murhannut ja miksi? Murhattu ei kerro... Lue koko vinkki »
Kyynelten laakso

Ari Wahlsten: Kyynelten laakso

Oli erittäin ilahduttavaa saada käsiini taas Kit Karisma ja tällä kertaa kirjassa Kyynelten laakso. Opel Corsalla ajava yksityisetsivä saattaa lukijan jälleen kiperiin tilanteisiin, koska on niin jännää se, miten Karisma selviää. Koko kirjan matkaa on melkein purtava kaikki kynnet, kun on pahoja tilanteita. Lohdutin aina itseäni, että Kit on päähen... Lue koko vinkki »
Tanssipartneri

Anneli Aunola ja Kauko Röyhkä: Tanssipartneri

Ihastuin jo Kauko Röyhkän ja Anneli Aunolan ensimmäisen kirjan Liian lempeä mies tyyliin. Nyt on käsissäni Alisa Aro -dekkari nro 2, Tanssipartneri, joka jatkaa samaa linjaa. Kauko Röyhkä on tunnettu muusikko, mutta myöskin kirjailija. Anneli Aunola on eläkkeellä oleva poliisi. Heidän yhteistyö loihtii varsin mielenkiintoisia tarinoita. Tanss... Lue koko vinkki »
Siipirikkoiset

Seppo Jokinen: Siipirikkoiset

Jokakeväinen tapaaminen komisario Koskisen parissa on aina yhtä miellyttävää. Jälleen kerran hänen seurassaan pääsi asioiden keskipisteeseen. Pääsiäisen seutuun tapahtuu murha ja uhri löytyy lappu taskussa ja lapussa lukee Sakari Koskinen ja hänen osoitteensa. Oho! Tutkinta käynnistyy ja sen edetessä ilmenee yhtä sun toista. Monenlaiset kuviot i... Lue koko vinkki »
Kun jäljet katoavat

Elina Backman: Kun jäljet katoavat

Tätä kirjaa odotin, sillä Elina Backmanin esikoisteos Kun kuningas kuolee sai minut niin ihastumaan. Niinpä tätä kirjaa oli kiva aloittaa, etenkin kun vastassa oli heti tuttuja. Saana Havas on ammatiltaan toimittaja ja asuu Helsingissä. Jan Leino on rikoskomissario. Saanan ja Janin välillä roihahti edellisessä kirjassa, mutta miten suhde etenee. No... Lue koko vinkki »
Ikiuni

Ari Wahlsten: Ikiuni

Jälleen oli ilo tavata vanha ystäväni Kit Karisma. Hän on siis yksityisetsivä, joka seikkailee Ari Wahlstenin kirjoittamissa rikosromaaneissa. Alusta asti tykästyin tähän hurmaavan hauskaan tyyppiin. Kit Karisma on syntynyt Miamissa suomalaisesta äidistä ja nyt hän toimii mustana miehenä Helsingissä yksityisetsivänä. Ihan mahtavaa, koska ulkonäköns... Lue koko vinkki »
Vasikka

Harri Nykänen: Vasikka

Harri Nykänen ja Raid – ihan pettämätön juttu, mutta ei ole huono Harri Nykäsen luoma hahmo Ariel Kafkakaan. Juutalainen poliisi! Jos minä lukiessani Raidia näen aina silmissäni Kai Lehtisen, niin kun luen Ariel Kafkasta, näen silmissäni Harri Nykäsen. Ihan sama, miten hänet on kuvattu. Nyt on kuitenkin kyse kirjasta Vasikka, jossa koko touhu lä... Lue koko vinkki »
Naistenkutsut

Outi Pakkanen: Naistenkutsut

Tässäpä on Outi Pakkasen odotettu uutuus. Loppukesä sai kivan huipennuksen, kun käsissäni oli Naistenkutsut. Se on turvallisen jännittävä psykologinen tarina, jossa uhri kuolee siististi, eikä tarvitse sen takia voida pahoin, että murha olisi kovin verinen. Max Luotola on nilkki, oikea nilkkien nilkki. Narsistinen naissankari, joka sanoi suorass... Lue koko vinkki »

Seppo Jokinen: Pisara veressä

Seppo Jokisen luoma henkilö, komisario Koskinen, Sakari Koskinen, on sellainen tyyppi, josta vaan tykkää. Olen ollut alusta asti niin ihastunut häneen, että kun sain tämän kirjan, Pisara veressä, joka on järjestyksessään jo 25., nautin sen kuin suklaalevyn, hitaasti ja pala kerrallaan, ettei se vaan loppuisi. Aina oli kiva lohduttaa itseään, että o... Lue koko vinkki »

Kati Routa: Vihanpitäjät

Vihanpitäjät on Kati Roudan esikoisdekkari, mutta ei suinkaan ensimmäinen kirja. Kati Routa on Katariina Romppaisen taiteilijanimi. Mietinkin, mitä tuttua tässä kirjassa oli; etenkin kun hän kuvaa vanhusten käyttäytymistä, tulevat mieleen Pitkät päiväunet ja Mustikkasoppa, jotka ovat hänen aikaisempia romaanejaan. Nyt on kuitenkin kyseessä dekka... Lue koko vinkki »

Elina Backman: Kun kuningas kuolee

Tartuin uudenuutukaiseen esikoiskirjaan, joka heti alusta asti piti otteessaan. Oli jännitystä ja ripaus romantiikkaakin. Saana Havas on saanut lopputilin toimittajan työstään ja lähtee Hartolaan tätinsä Inkerin luokse. Siellä hän alkaa penkoa 30 vuoden takaista selvittämätöntä murhamysteeriä, jossa nuori tyttö, Helena, löytyi Tainionvirrasta. S... Lue koko vinkki »

Ari Wahlsten: Hyvästi, enkelini

Kit Karisma – jos tarvitsisin yksityisetsivää, kääntyisin ehdottomasti Kit Karisman puoleen. Hän asuu ja vaikuttaa Helsingissä ja ratkoo ihan kaiken! Tässä kirjassa Hyvästi, enkelini hän tapaa kauniin naisen heti alkusivuilla. Laila on hieman pinteessä ja tottahan Kit Karisma rientää apuun ja pestautuu kahden euron aloitusmaksulla toimeen. Vaan ... Lue koko vinkki »

Tuomas Vimma: Koodinimi Taïga

Tuomas Vimma esitteli meille kirjassaan Vasen ranta suomalaisen Katariinan; ja niin on kiva tavata taas Katariina tässä uudessa kirjassa Koodinimi Taïga. Nyt Katariina on piilossa Korsikan vuoristossa, sillä hänen ei ole turvallista liikkua missään. Hänen odotellessaan rauhallisempia aikoja, hän saakin vieraita, joita ei ota tuttavallisesti vast... Lue koko vinkki »

Matti Laine: Pelon liekit

Muistan kuinka ihastuin Elias Vitikkaan jo sarjan ensimmäisessä kirjassa, enkä tiedä miksi! Nyt on käsillä jo viides kirja, edelleen Vitikka kiehtoo ja vieläkään en ymmärrä, miksi. Jokin hänessä on, ehkä se, että Elias on aina pulassa, ihan kaiken aikaa asiat ovat enemmän tai vähemmän pielessä. Nyt Eliaksen elämässä on surua, koska hyvä ystävä o... Lue koko vinkki »

Johanna Tuomola: Liekit yössä

Jos on lukenut aiemmin Johanna Tuomolan dekkareita, niin tutuksi on tullut Noora Nurkka -niminen poliisi. Tällä kertaa Noora Nurkka heittäytyy virkavapaalle, mikä menee ihan kiville siksi, että lähipiirissä tapahtuu jotain sellaista, mikä ei anna hänen olla vapaalla, vaan on päästävä tutkimaan. Nooran isän hevonen on jäänyt kiinni dopingista ja ... Lue koko vinkki »

Leena Lehtolainen: Veren vimma

Pitkästä aikaa tartuin Leena Lehtolaisen dekkariin, sillä jostain syystä minulle oli tullut niissä tauko. Olin jäänyt 2000-luvun alkuun, joten nyt oli hyvä jatkaa. Vuorossa oli kahdeksas Maria Kallio -dekkari, Veren vimma vuodelta 2003. Oli suorastaan ilo tavata pitkästä aikaa Maria Kallio, joka onkin juuri palannut äitiyslomaltaan ja pääsee het... Lue koko vinkki »

Christian Rönnbacka: Majakka

Kyllä olinkin jo odottanut tätä kirjaa. Komisario Antti Hautalehto on sellainen komisario, josta ei voi olla tykkäämättä, ihana ja lutunen, täynnä viisautta ja sellaista huumoria, että sitä on ihan välillä revetä. Kun sain kirjan, säästin sitä jonkin aikaa ja avasin sen vasta päästessäni luostarin rauhaan. Otin hyvän asennon viltin sisällä, ja s... Lue koko vinkki »

Marko Kilpi: Undertaker : Kuolemanlaakso

Kuolemanlaakso on Undertaker-sarjan kolmas osa, jossa saamme olla hautajaisurakoitsija Jarmo Kiven hyytävässä matkassa. Mukana on myös opiskelija Tuomas Lintu, joka pelkää matkan mutkia vieläkin enemmän kuin lukija. Jarmo Kivi on kiltti ja huomaavainen hautajaisurakoitsija, mutta koska hän elää kaksoiselämää, niin hän osoittautuu myös kylmäveris... Lue koko vinkki »

Harri Nykänen: Raid ja armonlaukaus

Kyllä oli makoisaa tavata pitkästä aikaa Raid ja siitä jatkettiin, mihin viimeksi jäätiin, joten suhde on kunnossa. Raid kuuluu siihen sarjaan, elämäni sankarit, no, elämäni kirjojen sankarit. Se retupekka on vaan niin omituinen, että siitä ei voi olla pitämättä. Se tai Hän on se tyyppi, jota kirjailija kuvaa, että hänellä on sellaiset itse leikatu... Lue koko vinkki »

Seppo Jokinen: Rottasankari

Rottasankari oli se kirja, jota taas odotti ja hartaasti. Kun sen sai, ei meinannut raaskia alkaa lukea, koska tiesi, että ensimmäisen sivun jälkeen se on menoa. Niin oli. Komisario Koskisen mukana ei käy aika pitkäksi. Hän kun kumppaneineen saa taas kiperiä tilanteita hoitaakseen. Jo heti alussa sekin, että joku vatipäätaksisuhari ajaa taksin k... Lue koko vinkki »