Suuri koira juoksee ja päätön kukko lentää -kirjan kannessa on piirrokset tultasyöksevästä mustasta koirasta ja päättömästä mustasta kukosta.

Dess Terentjeva: Suuri koira juoksee ja päätön kukko lentää

Mitä tekee suomenvenäläinen, kun Venäjä aloittaa suurhyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022? Kirjailija Marusjalle se on odotettu järkytys. Lapsena Venäjältä Suomeen raahattu Marusja on kotiutunut hyvin, kirjoittaa suomeksi eikä edes osaa venäjää kovin hyvin – lapsena muuttaneen kieli on jäänyt lapsen tasolle – mutta suomenvenäläinen ei vain p... Lue koko vinkki »
Karmivan komeron kannessa ovenraosta näkyy pieni poika, joka katsoo kohti lukijaa ja pitelee toisessa kädessään vihreää lelu-ukkelia ja toisessa pientä miekkaa.

Hanna Klinthage ja Ellen Strömberg: Karmiva komero

Sisarukset Erkka ja Miisa käyvät joka viikko tädin luona sillä välin kun vanhemmat käyvät joogassa. Tädillä ei ole omia lapsia. “Äiti on varoittanut ettei lapsista saa kysyä mitän, ettei Helmikille tulisi paha mieli. Minäpä kuitenkin kysyin, eikä hän ollut millänsäkään.” Täti kyllä kertoo, että heidän lastenhuoneessaan on joskus asunut lapsia, Hann... Lue koko vinkki »
Tilavuuden laskemisesta V -kirjan valkoisessa kannessa on vähän pinkkiä oikeassa yläkulmassa ja vihreä alue vasemmassa alakulmassa.

Solvej Balle: Tilavuuden laskemisesta 5

Solvej Ballen spefisarjan viidettä osaa arvioidessaan on vaikea välttyä juonipaljastuksilta, mitä aikaisempiin osiin tulee. Jos et ole lukenut sarjaa ollenkaan, totean vain, että varsinkin sarjan alku on erinomainen. Jos haluat tietää enemmän, lue arvioni sarjan ensimmäisestä osasta. Tara Selter elää edelleen marraskuun 18. päivää, johon hän on ... Lue koko vinkki »
Merenlaulajan merensinisessä kannessa on ankkuri, jonka ympärille on kieputettu köyttä.

Hanna Morre: Merenlaulaja

Hanna Morren Lakerta-sarjan avausosa Maankutsuja pääsi yllättämään iloisesti kotimaisena aikuisille suunnattuna romantasiakirjana, jossa romantiikkaa kokevat teinien sijasta aikuiset, keski-ikäiset päähenkilöt – siinä sivussa sitten maailmaa pelastaen, kuten genreen sopii. Sarjan toinen osa Merenlaulaja ei sitten yllättänytkään: sitä odotin jo i... Lue koko vinkki »
Ihan niin kuin piti -kirjan kannessa on syksyinen keltainen puutalo, jonka ympärillä on teekuppi, lankoja ja punaisia pihlajanlehtiä ja -marjoja.

Jaana Tapio: Ihan niin kuin piti

Puutalorakkautta-kirjasarjan toisessa osassa Sonja löytää itsensä hankalasta tilanteesta. Hän on juuri muuttanut maalle ja ostanut puolet vanhasta talosta miesystävän lapsuudenkodin pihapiiristä. Miesystävä on kuitenkin jättänyt heippalapun ja kadonnut. Sonja on yksin ja ex-anoppikin pyörii talossa kuin omassaan. Vielä kun töistä tulee potkut, kaik... Lue koko vinkki »
Luiden laulu -kirjan kannessa on mustalla taustalla vaaleansinisellä tehty piirros, jossa kolme ihmistä soutaa soutuveneellä ja pinnan alla on valtava painajaismainen hirviö.

M. J. Hölttä: Luiden laulu

On ilo, kun kustantamon ennakkomarkkinointi osuu napakasti kohdilleen ja tuntemattoman tekijän kirja tarjoaa sitä, mitä luvattiin. Näin kävi M. J. Höltän Luiden laulu -teoksen kanssa. Esittelyteksti lupasi novelleja, jotka yhdistelevät suomalaista kansanperinnettä ja kosmista nihilismiä. Yhdistelmä kuulostaa herkulliselta. 20 novellin kattaus ta... Lue koko vinkki »
Orlandon vihreässä kannessa on koristeellinen VW-monogrammi.

Virginia Woolf: Orlando

Ei ole montakaan vuotta siitä, kun Orlandon ensimmäistä kertaa luin, mutta pitihän teokseen tarttua uudemman kerran, kun siitä ilmestyi uusi suomennos. Kustantamo S&S on ottanut hankkeekseen tehdä uusia suomennoksia Virginia Woolfin teoksista. Ensimmäisinä ovat ilmestyneet Kaijamari Sivillin suomentama Rouva Dalloway ja tämä Kaisa Katteluksen s... Lue koko vinkki »
Metsän kuningatar -kirjan kannessa on piirros karhun silmästä, josta heijastuu Elias Lönnrotin hahmo.

Ville Tietäväinen: Metsän kuningatar

Ville Tietäväinen on sarjakuvissaan tarttunut kiinnostaviin aiheisiin, eikä tuore Metsän kuningatar ole poikkeus. Kirjan tarina ottaa kantaa Kalevalan ympärillä käytyyn keskusteluun siitä, kenelle kansanrunot oikeastaan kuuluvat. Suomen kansalliseeposhan lukeutuu taide-eepoksiin, sen verran paljon se on Elias Lönnrotin käsialaa, ja Kalevalan syntyy... Lue koko vinkki »
Roosa ja jännittävät seikkailukartat -kirjan kannessa on piirros tytöstä seisomassa piirtämänsä kartan keskellä.

Deborah Marcero: Roosa ja jännittävät seikkailukartat

Roosa haluaisi olla tutkimusmatkailija, pioneeri ja tiennäyttäjä. Hän haluaisi löytää jotain, mitä ei ole vielä löydetty. Koulussa on tulossa esitelmätunti, ja Roosa haluaisi kovasti esitellä jotain ennennäkemätöntä. Sellainen pitäisi vain löytää jostain, eikä Roosa tiedä yhtään, mistä. Selvää kuitenkin on, että ennennäkemättömän löytäminen edel... Lue koko vinkki »
Melkein mustalla taustalla on tummansinisellä isolla kirjoituksella kirjan nimi.

Heidi Korkiakangas: Lemmikkieläinten hautausmaa

Koiraa ei ole karvoihin katsominen eikä kirjaa kannata tuomita kantensa perusteella, mutta Lemmikkieläinten hautausmaan kansi on kieltämättä epäonnistuneimpia aikoihin. Tavanomaisissa valaistusolosuhteissa kannen tummansininen teksti ei erotu kannen tummansinivioletista taustasta juuri ollenkaan. Kansi ei yksinkertaisesti houkuttele lukemaan millää... Lue koko vinkki »
Neljä hännätöntä rottaa -kirjan kannessa on piirros etsivä Leo Pilkusta kaupungin synkällä kadulla.

Aleksi Korpela ja Meri Korpela: Neljä hännätöntä rottaa

Leo Pilkku on yksityisetsivä Rämeenlinnan kaupungissa. Kun poliisikomisario Rumulus Rytinällä on käsissään oikein kiperä tapaus, hän kääntyy Pilkun puoleen. Tällä kertaa sellainen on murto ruokakauppaan; joku murtautuu sisään, mutta mitään ei varasteta. Mistä oikein on kyse, ja miten tapaukseen liittyy höperö hännätön rotta, jonka katukissa Räsy Ru... Lue koko vinkki »
Amalia, Amalia! -kirjan kannessa on piirros lasisesta säilykepurkista, jonka sisällä on vihreitä kasveja, valkoinen huvila, kolme naisnukkea ja pari kanaa. Purkin ulkopuolella on kameramieshahmo ja kovakuoriainen.

Eeva Åkerblad: Amalia, Amalia!

Runoilijana Huolenpitoja-proosarunoelmalla debytoineen Eeva Åkerbladin esikoisromaani esittelee meille vanhan pitsihuvilan asukkaineen. Dokumentaristi Erik A. Hyvärinen on saanut tehtäväkseen taltioida seudun kaikki vanhat Karjalasta tuodut pitsihuvilat ja jäljellä on enää viimeinen. Hyvärinen pitää sitä ensialkuun hylättynä ja asumattomana, mutta ... Lue koko vinkki »
Epigenesiksen kannessa on punaiseksi värjätty sotavalokuva. Sen päällä on sarjakuvaksi piirretty harmaasävyinen hääkuva, jossa sulhanen on luuranko ja morsiamella on kukkia silmiensä päällä.

Jessi Jokelainen: Epigenesis

Tämä henkilökohtainen sarjakuvakertomus alkaa Jessi Jokelaisen mummolasta, jossa mummi muistelee edesmennyttä puolisoaan. Siitä lähtee muistelusten sarja. Ensin Jokelainen (s. 1996) muistelee omia lapsuusmuistoja papastaan, sitten on äidin vuoro (s. 1977) muistella isäänsä. Siinä missä pappa oli leppoisampi tapaus, äiti muistaa isänsä pelottavan... Lue koko vinkki »
Miljoonan tähden hotelli -kirjan kannessa on piirros isästä, joka kantaa pientä poikaa reppuselässä pimeässä metsässä. Pojalla on otsalamppu, joka valaisee molempien kasvot.

Anna Elina Isoaro ja Mira Mallius: Miljoonan tähden hotelli

Kesäloman jälkeen eskarissa Vennin ystävä kertoo mahtavasta matkastaan, jossa lennettiin lentokoneella viiden tähden hotelliin, käytiin yötivolissa, nähtiin palmuja ja delfiinejä ja vaikka mitä ihmeellistä. Vennikin haluaa tällaiselle matkalle. Tällaista matkaa Vennin isä ei ihan voi tarjota, mutta isä lupaa viedä Vennin jo seuraavana viikonloppuna... Lue koko vinkki »
Puuta!-kirjan piirroskannessa on tukkirekka, ajokone, metsäkone ja nostokauhalla varustettu kauhakuormaaja.

Salla Savolainen: Puuta!

Mitä tapahtuu metsätyömaalla? Millaisilla koneilla puita kaadetaan, kuljetetaan ja käsitellään? Millaisia koneita on sahalla, jossa tukeista tehdään lautoja? Kaikkiin näihin kysymyksiin vastaa Salla Savolaisen Puuta!-kuvakirja, jossa erilaisia työmaita esittelevän kirjasarjan tapaan seikkailevat autokuski Koistinen ja tämän Piki-koira. Savolaine... Lue koko vinkki »
Vaurioituneiden aivojen painajaiset -kirjan kannessa on tummalla taustalla violetteja hahmoja, kuin metallisia pieniä esineitä – osa hahmoista muistuttaa vähän hevosia, eräs ehkä merihevosta.

Jaakko Yli-Juonikas: Vaurioituneiden aivojen painajaiset

Jaakko Yli-Juonikas on kaunokirjallisuuden parissa kulkenut omia kummallisia latujaan jo pitkään; jaksoin jonkun aikaa seurata, mutta putosin sitten kyydistä, kun meno kävi tarpeettoman kummalliseksi. Esseekokoelma herätti kuitenkin mielenkiinnon: olisikohan tässä jotain kiinnostavaa ja tutustumisen arvoista? Vaurioituneiden aivojen painajaiset ... Lue koko vinkki »
The Middle Passage -kirjan kannessa on kuva Jerry Pethickin teoksesta Pursuing the Eons, jossa ihmishahmo tavoittelee roikkuvia varjoja ja kattiloita.

James Hollis: The Middle Passage : From Misery to Meaning in Midlife

Elämänsä keskipäivässä itse kukin saattaa eksyä synkkään metsään. Erilaisille keski-iän sekoiluille on monia nimiä. Jungilaisittain kyse on erinomaisesta tilaisuudesta tarkastella omaa elämäänsä. “Mitä muuta olen kuin historiani ja tähän mennessä esittämäni roolit?”, kysyy jungilainen psykoanalyytikko James Hollis. Hänen mukaansa elämän alkuvaihe e... Lue koko vinkki »
Alle aallon -kirjan kannessa on kuva tytöstä, jolla on kolmiväriset hiukset (punainen, jossa mustia ja valkoisia raitoja). Tyttö on veden alla, taustallaan uponneen kaupungin pylväitä ja isoja merikäärmeitä. Tytön käsien ympärillä ja välissä menee keltainen säie.

Siri Kolu: Alle aallon

12-vuotias Elektra alkaa Helsingissä nähdä painajaisia. Niissä hän on oudossa kaupungissa, jonka valtava tulva-aalto tuhoaa. Unet toistuvat kerta toisensa jälkeen. Ystävänsä Maxxamin kanssa El selvittää kummallisia unia ja he keksivät, että unien tapahtumapaikkana on muinainen Atlantis. Mikä Elektran yhteys Atlantikseen on? Myös Atlantiksessa on... Lue koko vinkki »
Ääri-kirjan kannessa on teksti ÄÄRI aseteltuna poikittain isoin kirjaimin. Taustalla on sinisen ja mustan aaltoileva kuvio, joka on lähemmin tarkasteltuna selvästi pikselöitynyt ja rasteroitunut.

Atte Koskinen: Ääri

Odottaminen on vain yksi, joskin varsin lievä, etsimisen muoto, Tämä Äären takakanteenkin nostettu säe luonnehtii hyvin Atte Koskisen uuden runoteoksen sävyä. Kokoelman ensimmäinen osa näyttää poesialaiselta ja sisältää tällaisia vähän aforistisia huomioita odottamisen ja pysähtymisen ääreltä. Täyttä pysähdystä näissä säkeissä ei kuitenkaan ole... Lue koko vinkki »
Hyödyttömät päivämme -kirjan kannessa on mustan joka puolelta rajaama oranssi taivasnäkymä, jossa on muutama lentävä lokki. Mustilla reunoilla näkyy Helsingin rakennusten siluetteja, mm. tuomiokirkko, maailmanpyörä ja vuoristorata.

Kreetta Onkeli: Hyödyttömät päivämme

Kreetta Onkelin Hyödyttömät päivämme kuvaa kahden nuoren miehen kesää Helsingissä. Okke ja Liki ovat päättäneet kahdeksannen luokan ja jääneet täysin joutilaiksi. Kummallakin on kyllä koripalloharrastuksensa, mutta joukkueet on jaettu, eivätkä ennen lajissa pärjänneet pojat ole mahtuneet parempiin joukkueisiin. Kauden päätöspelin molemmat viettävät... Lue koko vinkki »