Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Pariisin La Défense on kaupunginosa, joka tunnetaan korkeista pilvenpiirtäjistään ja futuristisesta muotoilustaan. Mikään klassinen turistirysä se ei suinkaan ole, mutta kyllä sen torneissa oikeita ihmisiäkin asuu. Hannu Väisäsen Märkä turbaani on kunnianosoitus 38-kerroksiselle talolle ja sen erikoisille asukkaille.
Märän turbaanin kertojana on 13-vuotias Anatole, joka asuu opettajaisänsä kanssa talon 37. kerroksessa. Hän on yksi harvoista talossa asuvista lapsista, eikä häntä oikein aina edes huomata tai lasketa mukaan, kun ympärillä tapahtuu. Anatolelta puolestaan ei jää huomaamatta mitään: miksi eräs mies ravaa portaita päivittäin ylös alas, miksi toinen itkee yksin autohallissa, miksi yläkerran kerhotilat ovat pullollaan vanhaa tietotekniikkaa, miksi kattohuoneisto saa kreikkalaisen sisustuksen ja niin edelleen.
Märkä turbaani ei ole vain yksi kertomus, vaan ennemminkin tarinakokoelma tai yhteisöromaani. Keskushahmo Anatole sitoo tapahtumapaikan lisäksi kirjaa kokoon, mutta ehkä erillistä kertojanääntä ei olisi edes teokseen tarvittu. Pääasia on kuitenkin Väisäsen värikylläinen kerronta. Mielikuvitukselliset tarinat ja ihmiskohtalot sytyttävät tornitalon eloon. Oikeastaan moni Märän turbaanin tarinoista on aika surullinen, mutta tietty keveys ja ironisuus pitävät lukijan mielen optimistisena: hyvin tässä käy.
Finlandiallakin aikanaan palkittu Hannu Väisänen yllätti minut Märällä turbaanilla oikein myönteisesti. Lukupiirissämme ihmettelimme ääneen sitä, kuinka moni meistä oli pohtinut jostakin kohdasta, kuinka tämä olikaan kirjoitettu alkukielellä – niin mutkattoman luonnollisesti Väisänen Pariisiinsa lipuu, että Märkää turbaania on vaikea edes pitää suomalaisena teoksena! Tässä on ainakin kaikille kaltaisilleni frankofiliaa poteville ja muutenkin mielikuvittelun haluisille lukijoille oikein osuva opus!
