Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
1990-luvulla Yhdysvalloissa opioideja sisältävät kipulääkkeet tulivat yhä useampien saataville. Vaikka lääkeyhtiö väitti, ettei oksikodonilääke OxyContin aiheuttaisi riippuvuutta, oli todellisuus vallan toinen. Jo pitkään jatkunut opioidien voimakkasta väärinkäytöstä johtuvien huumekuolemien määrä on ollut Yhdysvalloissa erityisesti nuorten miesten ongelma.
Yksi opioidikriisistä eniten kärsivistä alueista on Virginia, ja erityisesti sen länsiosa. Virginian Leen piirikunta lähellä Tennesseen ja Kentuckyn rajoja on Barbara Kingsolverin Demon Copperheadin keskeinen miljöö. Alueen pääasiallinen elinkeino eli hiilikaivosteollisuus on 1990-luvulle tultaessa pitkälti ajettu alas ja lukuisat hiilestä aiemmin riippuvaiset yhteisöt kitkuttelevat miten kuten. Hukuttavat tyhjyyttään päihteisiin.
Huumeriippuvaiselle äidille syntynyt Damon – tai Demon, kuten kaikki häntä kutsuvat – saa elämäänsä erityisen huonot lähtökohdat. Isä on kuollut jo ennen Demonin syntymää, ja kun äidinkin elämä on melkoisen risaista, kuluu Demonin lapsuus toinen toistaan karummissa sijaisperheissä. Barbara Kingsolver ei todellakaan anna järin ruusuista kuvaa kroonisissa talousvaikeuksissa kärvistelevästä sosiaalihuollosta. Väkivalta ja sen pelko kuuluvat Demonin lapsuuteen lähes itsestäänselvyytenä.
Mutta Demonilla käy elämässään myös onnea. Hänellä on ympärillään myös aidosti välittäviä aikuisia – jos vain heidän apunsa olisi saatavilla silloin, kun lapsi ja varttuva nuori sitä eniten tarvitsevat! Tie vie lopulta lupaavaksi lukiojalkapalloilijaksi, mutta pelissä sattuneesta loukkaantumisesta alkaa päihdehelvetti, joka syö kaiken kauniin ympäriltä. Barbara Kingsolver kuvaa Demonin ajautumista huumeriippuvuuteen ravisuttavan rankasti. Lopulta seinä tulee vastaan.
Demon Copperhead on mainiosti kerrottu nuoren pojan ja miehen kasvukertomus, jossa riittää syvyyttä ja kantaaottavuutta moneen suuntaan. Teoksen nimi voi tuoda mieleen Charles Dickensin David Copperfieldin, eikä tämä olekaan missään määrin sattumaa: myös suurin osa kirjan henkilöhahmoista on nimensä ja perusluonteensa velkaa Dickensin klassikolle. Ei Demon Copperhead pelkäksi Dickens-pastissiksi jää, mutta isona innoittajana Dickens on Kingsolverille toiminut. Kiehtovaa kertomusta lukee myötätunnolla, Demonille parasta toivoen, pahoissa paikoissa säälien. Suosittelen!
