Anna Jansson: Unissakävelijä

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Tekijän uusimman suomennetun Maria Wern -dekkarin tapahtumat sijoittuvat jälleen Gotlantiin, Visbyhyn, idylliseen vanhaan kaupunkiin ruusujen ja muurien läheisyyteen. Vanha gotlantilaismyytti kertoo hääyönään hukkuneesta morsiamesta, joka myöhemmin ilmestyy noutamaan meren syvyyksiin myös uuden onnen löytäneen miehensä. Eräänä juhannusaamuna Visbyn kasvitieteellisestä puutarhasta löydetään murhattu morsiameksi puettu nainen. Rikoskomisario Maria Wern paneutuu tutkimaan tapausta.

Kaupunki paljastaa ruman puolensa, kun Maria eräänä vapaailtanaan itse joutuu päällekarkauksen kohteeksi. Nuoren pojan kimppuun käyneet miehet pahoinpitelevät myös väliin ehtineen Marian. Varsinainen uhri, poika, menehtyy ja Maria joutuu pahoinpideltynä sairaalaan. Viimetöikseen pahoinpitelijä on tökännyt verisellä ruiskulla Wernin reiteen ja toivottanut tervetuloa Helvettiin.

Tässä ovatkin poliisien lähtökohdat lähteä selvittämään tappoa. Vähän DNA:ta kynsien alla ja epämääräiset tuntomerkit ilkeistä silmistä.Öinen pahoinpitely on kaikessa raakuudessaan vain alkua. Uhreja tulee koko ajan lisää – onko liikkeellä oikea sarjamurhaaja? Kaikki liittyy yhteen oudolla logiikalla, jonka poliisit selvittävät. Valitettavasti vain hieman liian myöhään. Koko ajan tekijä tuntuu olevan askelen edellä tutkijoita ja ohjailevan virkavallan toimia mieleisikseen omien tarkoitusperiensä mukaisesti.

Keskiaikaisen historian vastapainoksi kasvoton murhaaja liikkuu huipputekniikan kärjessä. Vallantunteesta huumaantunut tappaja kaappaa ja hakkeroi haltuunsa satelliitin ja käyttää sen kuvauskalustoa omiin tarpeisiinsa. Hän katselee satelliittijärjestelmän kautta mitään aavistamattomien ihmisten kasvoja, tutkii heidän taustojaan tietomurtoja tekemällä ja valikoi seuraavan uhrinsa poliisin ollessa koko ajan jäljessä hänen toimistaan. Tappaja on monilahjakkuus, hän on taistelulajien taitaja, tietokonenero ja hallitsee niin kirurgian kuin kemiankin.

Janssonin henkilökuvaus on uskottavaa ja selkeää. Myös sivuhenkilöt tulevan itsenäisinä esiin. Poliisien ihmissuhteet ja henkilökemiat ovat taas kireällä, kuten aikaisemminkin. Kaupunkilaisista taas jokainen näyttää tuntevan kaikki, kuten pikkukaupungissa ainakin.Ainostaan murhaajalla tuntuu olevan hieman liikaakin lahjakkuuksia, myös tappamiseen.

Loppuratkaisu on piinaavan selvittelyn ja kovan työn jälkeen ainakin psykologisesti yllätys. Ovatko jotkut ihmiset vain yksinkertaisesti pahoja? Tämä on tekijän kymmenes suomennettu Maria Wern -dekkari, ehdottomasti aivan sarjan kärkipäähän sijoittuva jännäri. Suosittelen kaikille dekkareiden ja jännityksen sekä poliisikirjallisuuden ystäville. Mitä parhainta kesä- tai syyslukemista pimenevien iltojen  jännitykseksi!

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *