Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Norjalaisen muusikon, lauluntekijän ja runoilijan Trygve Skaugin lastenkirjassa haaveillaan lapsenomaisesti siitä, millaista olisi olla pääministeri ja saada päättää kaikesta. Lopputulos on näkökulmasta riippuen lapsekkaan riemukasta ja rajoituksista vapaata, tai sitten vähän ahdistavaa sekasortoa. Ennen kaikkea kirja kuitenkin pistää miettimään, millä tavalla asiat voisivat olla toisin, eikä se ole lastenkirjassa ollenkaan huono viesti. Kirjassa on kaikkiaan varsin riemukas tunnelma ja monet lapsen toiveista ovat ilahduttavia ja hilpeitä.
Myös Ella Okstadin kuvitus sopii tunnelmaan. Siinä on menoa ja meininkiä ja mukavan kirkas värimaailma. Toistuvana elementtinä sivujen koristelussa on käytetty sormenjälkiä, joka on hauska oivallus. Siinä voi nähdä symbolisia merkityksiä siitä, kuinka lapsipääministerillä on sormensa joka asiassa. Teksti on aseteltu sivuille eloisasti ja leikkisään tapaan, joten kirjan lukeminenkaan ei ole pelkkää suorien rivien tavaamista. Iira Halttusen suomennos on hyvin tehty.
Törmäsin kirjan yhteydessä mielenkiintoiseen kulttuuriseen eroon, teos kun on ilmestynyt englanniksikin. Eräässä arviossa mainittiin kirjan puhuvan kirkosta ja joulusta ”useammin kuin kerran”, mikä nähtiin hankalaksi ongelmaksi: ”As such, referencing church and wanting everyone to celebrate Christmas all year may make sense in its original culture, but it’s an uncomfortable fit for the United States, where we officially have separation of church and state.”
Ei nyt mennä uskonnon massiiviseen vaikutusvaltaan Yhdysvaltojen hallinnassa näennäisestä kirkon ja valtion erottamisesta huolimatta, vaan keskitytään kulttuurieroihin. Tässä kirjassahan ei siis puhuta sanallakaan joulunvietosta, vaan kyseisessä kohdassa lukee näin: “Jos olisin pääministeri, jättäisin jouluvalot puihin koko vuodeksi, jotta kävelymatka ystävän luota kotiin ei olisi pelattova, ja oravat voisivat kiipeillä valoja pitkin niin myöhään kuin haluavat.” Kyse ei siis ole joulunvietosta, vaan siitä, että talvella on pimeää. Kirkosta taas puhutaan lapsien kysymyksiä käsittelevällä aukeamalla, jossa kysytään, miksi kirkossa ja kirjastossa pitää olla hiljaa. Ei siis huolta: kirja sopii erinomaisesti myös muihin kuin kristillisiin perheisiin.
