Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Erik Svetoftin kauhusarjakuva Spa on niin ihastuttavan perverssi tapaus, että en oikein tiedä, miten päin tätä luonnonihmettä pitäisi kuvailla. Juonentynkä on sinänsä hyvin yksinkertainen. Tarinan näyttämönä toimii hieno kylpylä- ja konferenssihotelli, jossa leviää kummallinen kosteusvaurio. Sitä pyritään luonnollisesti peittelemään asiakkailta, mutta kosteusvaurio leviää vääjäämättä kuin syöpäkasvain.
Samalla tunnelma kylpylässä muuttuu kummalliseksi ja ahdistavaksi: nuori liikemies eksyy kylpylän loputtomiin käytäviin, romanttista lomaa viettävä pariskunta yrittää olla näkemättä vääristyneitä olioita ympärillään, ja kylpylän toimarikin herää ajatukseen, että nyt on jokin vähän pielessä.
Varsinaista päähenkilöä tarinalla ei ole. Kylpylän asiakkaat uppoavat painajaiseen yksi kerrallaan ja mitä oikeastaan tapahtuu, jää epäselväksi niin heille kuin lukijallekin. Joillekin tämä tarinan epämääräisyys on varmasti sen heikkous, mutta itse pidin siitä, miten onnistuneesti Svetoft tavoittaa painajaislogiikan.
Unihan alkaa jotain semijärkevästä pisteestä, mutta muotoutuu hiljalleen yhä kummallisemmaksi. Siitä huolimatta itse unessa ei tajua, miten omituista kaikki on, asiat ikään kuin vain hyväksyy normaalina samalla kun takaraivossa on epämääräinen tunne, että jokin tässä kuviossa nyt mättää. Juuri näin sarjakuvan henkilöt reagoivat aina vain häiriintyneempään ympäristöön: ollaan kohteliaita ja hieman ahdistuneena mietitään, että onkohan tässä nyt tehty jotain vääriä valintoja.
Pidin kovasti myös Svetoftin piirustustyylistä, joka hahmojensa osalta melkein muistuttaa sympaattista lastenkirjaa. Kontrasti sarjakuvan muuhun kuvastoon on siten äärimmäinen ja hyvin toimiva. Henkilökohtaisesti sarjakuvan häiritsevintä antia olivat kuitenkin kaksoset, jotka tulevat korjaamaan kosteusvauriota. Hahmot on revitty kuin jostain 1900-luvun alun lastenpiirretyistä, eivätkä he edes tee mitään hirveää, mutta tapa, jolla he toimivat ja kommunikoivat on epämääräisellä tavalla hyvin häiritsevää.
Ihan graafisena teoksena Spa on myös onnistunut. Enimmäkseen mustavalkoinen sarjakuva on saanut tehostevärikseen kirkkaan punaisen, joka antaa sarjakuvalle tyylikkään loppusilauksen.
Spa on ollut ehdolla Eisner-sarjakuvapalkinnon saajaksi, se on myös palkittu Carlo Boscarato -palkinnolla Trevison sarjakuvafestivaaleilla ja ollut Angoulêmen sarjakuvafestivaalien kansainvälisessä valikoimassa. En ihmettele, onhan tämä aivan poikkeuksellisen toimiva kokonaisuus. Erik Svetoftin tulevat sarjakuvat menevät ilman muuta lukulistalle, kauhun ystäville Spa on pakkoluettavaa.
