Izabella Rozengren: 52 Hz : Världens ensammaste val

52 Hz -kirjan kannessa on kirjan nimi isoin kirjaimin ja piirros valaan pyrstöstä.

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Vaikka kukaan ei ole tiettävästi koskaan nähnyt valasta nimeltään 52Hz, se tunnetaan maailman yksinäisimpänä valaana. Syynä on taajuus, jolla valas laulaa; normaalisti sini- ja sillivalaat kommunikoivat 10–40 hertsin taajuudella, joten ei tiedetä kuulevatko tai ymmärtävätkö muut valaat 52 hertsin kommunikaatiota. Miksi valas laulaa väärällä taajuudella on mietityttänyt ihmisiä siitä asti, kun sen laulu ensimmäistä kertaa nauhoitettiin hydrofoneilla vuonna 1989.

Tiedejournalisti Izabella Rosengrenin kirja sai alkunsa kun hän ensimmäistä kertaa kuuli 52 hertsin valaasta työmatkallaan Alaskassa. Yksinäisen valaan mysteeri on kuitenkin vain alkua, 52 Hz : Världens ensammaste val on ennen kaikkea tarina ihmisen ja valaiden suhteesta ja merien jatkuvasti huononevasta tilanteesta.

Kirjassa käydään ensin läpi 1900-luvun alkuun ulottuneet valaanmetsästyksen veriset vuodet, joista valaspopulaatiot eivät ole vieläkään toipuneet. Vaikka valaanmetsästys ei ole enää akuutti uhka, niin muussa mielessä valaiden tilanne on vain huonontunut. Syynä on ennen kaikkea merien ääniympäristö, joka on dramaattisesti muuttunut.

Suuret rahti- ja matkustajalaivat tuottavat jatkuvaa, matalataajuista melua, joka osuu suoraan samaan taajuusalueeseen kuin monien valaiden viestintä. Käytännössä valaiden kommunikointi vaikeutuu ja on monin paikoin muuttunut jopa mahdottomaksi laivaliikenteen lähellä. 1950-luvulla syntynyt valas pystyi vielä kuulemaan 1600 kilometrin päähän, nykyään etäisyys on kutistunut 160 kilometrin tienoille.

Vielä suurempia ongelmia aiheuttavat sotilaskäyttöinen kaikuluotaus ja seismiset luotaukset, joita käytetään öljyn- ja kaasunetsinnässä. Näiden synnyttämä ääni on 210–240 desibelin tuntumassa, mitä voi jo suuruusluokassa verrata ydinräjäytykseen, joka tuottaa noin 250 desibelin verran melua (tosin vedessä desibelit lasketaan eri tavalla kuin ilmassa). Käytännössä tällaiset äänipulssit aiheuttavat vakavaa vahinkoa, ja sotilassonarien käyttö onkin yhdistetty useisiin valaiden joukkorantautumisiin. Mitä tällainen äänimaailma käytännössä tekee valaille on vielä epäselvää, mutta joidenkin valaslajien kudoksista löytyneet kaasukuplat viittaavat siihen, että kova ääni on pakottanut ne nousemaan syvyydestä liian nopeasti.

Tälle on olemassa myös karu, ajankohtainen esimerkki. Ukrainan sodan alettua vuonna 2022 helmikuun ja elokuun välillä raportoitiin Mustalla merellä yli kaksinkertainen määrä rantautuneita delfiinejä normaaliin verrattuna. Rantautumisten arvellaan liittyneen lisääntyneeseen sotilaalliseen meriliikenteeseen ja erityisesti sukellusvenetoimintaan.

Kirjassa luonnollisesti sivutaan myös sitä, mitä valaat pyrkivät keskenään kommunikoimaan. Kommunikaation monimutkaisuus – ja mitä se kertoo eri valas- ja delfiinilajien älykkyydestä – on todella kiehtova kysymys, mutta kirjassa ei paneuduta tähän aiheeseen ihan perusteita enempää.

Hetulavalaiden matalataajuinen laulu on kehittynyt kantamaan viestejä valtavien etäisyyksien yli. Niiden monimutkainen laulu liittyy todennäköisesti pariutumiseen, sillä sitä esittävät pääasiassa urokset ja se ajoittuu selvästi lisääntymiskauteen. Hammasvalaiden äänimaailma on lyhyen kantaman kaikuluotausta, josta on enemmän hyötyä metsästettäessä huonossa näkyvyydessä.

Kommunikaatio on joka tapauksessa yllättävän joustavaa, mistä kertoo ”Kylien” tapaus. Yksinäinen delfiini on elänyt vuosikymmeniä pyöriäisten seurassa ja oppinut käyttämään pyöriäisten kaltaista, korkeataajuisempaa äänimaailmaa. Tapaus viittaa siihen, että valaiden ja delfiinien kommunikaatio ei ole vaistonvaraista, vaan ainakin osin opittua ja ympäristön muovaamaa. Delfiini pistää miettimään vertausta 52 hertsin valaaseen, joka niin ikään kommunikoi poikkeavalla taajuudella, tosin syistä, joita emme tunne.

Ehkä 52 hertsiä on hybridi: sini- ja sillivalaan risteymä, tai ehkä sillä on jokin anatominen poikkeama. Voi jopa olla, että se yrittää sopeutua lisääntyneeseen melusaasteeseen. Kirjan lopussa paljastuu kuitenkin yllätys, nimittäin 52 hertsiä ei sittenkään ole yksin. On ainakin toinen valas, joka kommunikoi samalla tavalla, joten ehkä 52 hertsin tarina onkin oikeastaan kertomus luonnosta, joka sopeutuu muuttuviin olosuhteisiin?

Vaikka vastaamattomia kysymyksiä jää 52 Hz : Världens ensammaste val on mukaansatempaava, joskin lannistava kirja valaiden nykytilanteesta. Toivottavasti kirja käännetään jossain vaiheessa myös suomeksi. Suosittelen!

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka haluaa sarjakuvien valloittavan maailman. Siinä sivussa tulee luettua myös kaikenlaista muuta kirjallisuutta, josta tietokirjallisuus erityisesti herättää uteliaisuuden: voi kun olisikin mahdollista tietää kaikesta kaikki! Kaikki vinkit »

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 320 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...